Tämän blogialustan on luonut seitsemän hengen, opettajiksi opiskeleva, opiskelijaryhmä Itä-Suomen yliopistosta. Blogin kantavana teemana on kestävä kehitys kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Painotamme turvallista, terveellistä, viihtyisää ja osallistavaa kouluympäristöä ja -yhteisöä.
Tavoitteenamme oli tuottaa oppimateriaali peruskoulun, erityisesti 5-7 luokkalaisten, opettajille tueksi tuntien suunnitteluun sekä kestävän kehityksen eri näkökulmien käsittelyyn oppilaiden kanssa. Oppimateriaalimme avulla opettajat kartuttavat omaa tietämystään kestävästä kehityksestä sekä kouluhyvinvoinnista ja saavat eväitä kestävän kehityksen sisältöalueiden opettamiseen. Blogimme rakentuu siten, että tässä johdannossa raotamme mitä kestävä kehitys on ja mitkä asiat nousevat erityisesti esiin lasten ja nuorten kouluhyvinvoinnista. Blogin välilehdissä pääsette tutustumaan tarkemmin kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin: Ekologinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Pyrimme avaamaan teille mitä kyseiset ulottuvuudet tarkoittavat käytännössä ja miten nämä näkyvät vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Lisäksi jokaiseen ulottuvuuteen olemme valinneet kaksi tai kolme sisältöaluetta, joista löytyvät aluksi lyhyet tietopaketit ja linkkejä luettavaksi, jonka jälkeen löytyvät sisältöalueisiin liittyvät tehtävät.
Tehtävät on valittu ja rakennettu siten, että niissä on huomioitu koulun ympäristön sekä siellä työskentelevien hyvinvointi. Tehtävillä pyritään hyvinvoinnin lisäksi tukemaan myös yhteisöllisyyttä, hyviä arvoja sekä kestäviä valintoja ja kestävämpää elämäntapaa. Oppimateriaalin avulla ohjataan oppilaat huomioimaan kestävän kehityksen näkökulmia arjessa sekä siirtämään niitä myös omaan toimintaan koulun ulkopuolella. Olemme pyrkineet kirjoittamaan kaikki alustan tekstit siten, että ne ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä ja jopa oppilaille luettavissa, joten emme viittaa tekstin sisällä käyttämiimme lähteisiin, vaan olemme sijoittaneet käyttämämme lähteet aina tekstin loppuun. Toivotamme teille antoisia hetkiä oppimateriaalimme parissa!
Tehtävät on valittu ja rakennettu siten, että niissä on huomioitu koulun ympäristön sekä siellä työskentelevien hyvinvointi. Tehtävillä pyritään hyvinvoinnin lisäksi tukemaan myös yhteisöllisyyttä, hyviä arvoja sekä kestäviä valintoja ja kestävämpää elämäntapaa. Oppimateriaalin avulla ohjataan oppilaat huomioimaan kestävän kehityksen näkökulmia arjessa sekä siirtämään niitä myös omaan toimintaan koulun ulkopuolella. Olemme pyrkineet kirjoittamaan kaikki alustan tekstit siten, että ne ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä ja jopa oppilaille luettavissa, joten emme viittaa tekstin sisällä käyttämiimme lähteisiin, vaan olemme sijoittaneet käyttämämme lähteet aina tekstin loppuun. Toivotamme teille antoisia hetkiä oppimateriaalimme parissa!
Kestävä kehitys ja kouluhyvinvointi oppimateriaalin taustalla
Valitsimme oppimateriaalin taustaksi kouluympäristön ja kouluyhteisön hyvinvoinnin, sillä koemme sen hyvin tärkeäksi aiheeksi koko kouluyhteisön toiminnan suunnittelussa. Kouluhyvinvoinnilla on vaikutusta koulussa viihtymiseen sekä osaltaan myös oppimistuloksiin. Suomalaisten peruskoulun hyvää mainetta on varjostanut kansainvälisissä vertailuissa esille tullut tutkimustieto siitä, että erinomaisista koulusaavutuksista huolimatta lapset kokevat viihtyvänsä huonosti koulussa. Suomi on melkein viimeisten joukossa OECD-maista tutkittaessa vuonna 2012 PISA tutkimuksessa suomalaisten nuorten viihtymistä koulussa (Salmela-Aro 2015, mukaan). Jos koulussa ei viihdytä, siellä ei luultavasti myöskään voida hyvin. Koulut ovat kuitenkin työyhteisöjä, joissa on huolehdittava oppialaiden ja henkilökunnan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta sekä tasa-arvon toteutumisesta.
Kouluhyvinvointia voidaan jäsentää tarkastelemalla koulua psyykkisenä, sosiaalisena, fyysisenä sekä pedagogisena ympäristönä, jolloin keskeisiksi kysmyksiksi nousevat mm. koulutilojen ja -ympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen, viihtyisyyteen, ryhmäkokoihin, opetuksen järjestelyihin, johtamiseen, oppilashuoltoon, oppilaiden osallisuuteen sekä kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvät asiat.
Tutkittaessa oppilaiden ajatuksia kouluhyvinvonnista nousivat kouluhyvinvoinnin keskeisimmiksi osatekijöiksi (Janhunen 2013; Harinen & Halme 2012, ks. lähteet) oppilaiden näkökulmasta:
- Kaverisuhteet ja vertaisryhmä (voi olla oma itsensä, erilaisuuden hyväksyminen, kaverisuhteet, hyväksyntä joukkoon ja ei-kiusatuksi tuleminen)
- Opettajien asenne ja suhtautuminen oppilaisiin (kasvatusvastuu, mukavuus ja tiukkuus, tasapuolisuus, tasa-arvo, opettajien ja oppilaiden väliset suhteet)
- Koulutilat ja ympäristö (viihtyisyys, turvallisuus, eettisyys, ilmanlaatu, toimintamahdollisuudet)
- Koulun ilmapiiri ja yhteishenki (luokkahenki, koulun ilmapiiri, koulumotivaatio, mielekkyys, turvallisuus, viihtyminen, suvaitsevaisuus, kannustaminen ja välittäminen)
- Ruoka ja ruokailu (kouluruokailun arvostus, ruoan laatutekijät, ruokalan siisteys ja rauhallisuus)
- Palvelut (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, erityinen tuki)
- Kuri, järjestys ja työrauha (opettajien auktoriteetti, mahdollisuus oppia ja opettaa, työrauhaongelmat, ryhmäkoot)
- Kodin tuki sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö (vanhempien välittäminen ja turva, kannustus, yhteistyön merkitys ja laatu)
- Koulumatkat ja koulukuljetukset (epätasa-arvo, kuljetusolosuhteet, aikataulut)
- Oikeuksien yhdenvertaisuus ja oikeus tulla kuulluksi
Koemme, että koulun ja oppilaiden hyvinvointia voisi tarkastella kestävän kehityksen näkökulmasta ja huomioimalla kestävän kehityksen periaatteet, luomme samalla myös hyvinvointia koko kouluyhteisöön. Tällöin myös tutkimuksissa oppilaiden esille tuodut osatekijät tulisi huomioiduksi.
Jo vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan: ”Keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksen ja kasvatuksen tulee myös tukea kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sivistykseen nähdään kuuluvaksi myös yhteistyö ja vastuullisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin sekä kestävän kehityksen edistäminen.”
Lisäksi perusopetuksen opetussuunnitelmissa (2014) mainitaan: ”Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi. Lisäksi perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.”
Lisäksi kestävän kehityksen käsitettä ja toimintaperiaatetta määriteltäessä huomaamme yhteyden hyvinvointiin, sillä maapallon elämää ylläpitävien järjestelmien hyvinvointi on ihmisten hyvinvoinnin edellytys. Koko elämänkaaren läpi kantava hyvinvointi ja perusturva luovat perustan kestävälle yhteiskunnalle. Toimintamme on sopeutettava luonnon uusiutumis- ja kantokyvyn rajoihin, jotta voimme turvata ihmiskunnan hyvän elämän mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.
Opettajalla on suuri vastuu ja myös velvollisuus kasvattaa kestävän elämäntavan ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavia kansalaisia. Opettajalla on mahdollisuus ohjata ja motivoida oppilaita saamaan tietoja, taitoja, valmiuksia ja näkemyksiä toimia ympäristön ja hyvinvoinnin puolesta. Erilaisten menetelmien ja tehtävien avulla opettajan on mahdollista käydä läpi kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia ja ne myös osaltaan kietoutuvat yhteen. Huomioimalla kestävän kehityksen eri ulottuvuudet, voidaan samalla myös huomioida ja kehittää kouluyhteisön ympäristön ja sen jäsenten hyvinvointia. Jotta tämä onnistuisi, opettajan tulee huomioida kestävä kehitys jatkuvasti opetuksessa, arjen käytännöissä sekä toimintatavoissa.
Tietoisku: Mitä on kestävä kehitys?
Käsitteenä kestävä kehitys on laaja, se ulottuu kaikille yhteiskunnan tasoille ja aloille. Kestävän kehityksen käsite syntyi Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) asiantuntijatyön tuloksena, Brundtlandin komissiossa 1987. Komission työstä sai alkunsa kestävän kehityksen prosessi, jota on edistetty kansainvälisesti ja maailman eri valtioissa ja muotoutuu jatkuvasti yhä kattavammaksi ja monipuolisemmaksi kokonaisuudeksi. Kestävän kehityksen käsitteen voisi lyhykäisyydessään muotoilla seuraavasti: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on vastata nykyisten sukupolvien tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa sekä toiminnassa ja ihmisillä on tasavertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja perusoikeuksien toteuttamiseen ympäristön kantokyky huomioiden.
Lisäksi kestävän kehityken käsite pitää sisällään ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon toiminnan yhteyden: hyvinvointi, kilpailukykyisyys sekä ympäristövastuullisuus ja luonnon kantokyvyn huomioon ottaminen. Nämä muodostavat kestävän kehityksen eri ulottuvuudet: ekologinen, taludellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen. Ekologisesti kestävä kehitys on ihmisen toiminnan sopeuttamista luonnon kantokykyyn, taloudellinen kestävä kehitys tarkoittaa tasaista talouskasvua ilman velkaantumista ja varastojen kuluttamista ja kulttuurinen kestävä kehitys tarkoittaa puolestaan kulttuurien moninaisuuden säilymistä sukupolvelta toiselle ja sosiaalinen kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten tasa-arvoista kohtelua ja riittävää toimeentuloa, mahdollisuuta koulutukseen ja perusoikeuksien turvaamiseen. Lisäksi kestävään kehitykseen luetaan myös poliittinen ja institutionaalinen toiminta sekä eettiset ja arvokysymykset. Tavoitteena olisi löytää kompromissi näiden eri ulottuvuuksien kesken, sillä kaikki ulottuvuudet on huomioitava kestävän kehityksen ja -elämäntavan saavuttamiseksi. Kestävä kehitys tulisikin nähdä laajempana, yhtenäisenä kokonaisuutena sekä jatkuvana prosessina kohti ympäristön hallintaa ja talouden ja yhteisöjen hyvinvointia.
 |
| Rohweder & Virtanen 2008. Kestävän kehityksen yleiset teemat. |
Kestävän kehityksen periaatteet:
1. Ylisukupolvinen ajattelu
Toimintamme vaikutuksia on arvioitava pitkälle tulevaisuuteen. Sen sijaan, että edistäisimme lyhyen aikavälin intressejä, tulisi päätöksien vaikutusta tarkastella yli tulevien sukupolvien. Tarkoituksena on turvata tuleville sukupolville samanlaiset tai jopa paremmat toimintamahdollisuudet ja perustarpeiden tyydyttäminen kuin nykyisellä sukupolvella on. Sukupolvet ylittävä näkökulma edellyttää laajojen kokonaisuuksien hallintaa, ratkaisujen keskinäisten vaikutusten ymmärtämistä sekä vastuunottoa.
2. Luonnon kantokyvyn rajallisuus
Väestön määrä maapallolla kasvaa koko ajan, jolloin henkeä kohti käytettävissä olevat luonnonvarat vähenevät. Tällöin luonnon järjestelmien kyky tuottaa ja ylläpitää ihmisten ja muiden lajien hyvinvoinnille elintärkeitä tomintoja vaarantuu. Maapallon elämää ylläpitävien järjestelmien hyvinvointi onkin ihmisten hyvinvoinnin edellytys. Toimintamme on sopeuduttava luonnon uusiutumis- ja kantokyvyn rajoihin, jotta voimme turvata ihmiskunnan hyvän elämän mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.
3. Yhdessä tekeminen
Kestävän kehityksen toteuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Jokaisella on oltava valmius kestävien valintojen tekemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
4. Globaali vastuu
Toimintamme vaikutukset ulottuvat maamme rajojen ulkopuolelle. Maailman haasteet ovat myös Suomen haasteita ja voimme olla edelläkävijöitä yhteisten ongelmien ratkaisemisessa. Kuitenkin globaalin vastuun kantaminen edellyttää myös oikeudenmukaisuutta: Suomen on varmistettava omalla toiminnallaan myös muiden mahdollisuudet kestävään kehitykseen ja sitä kautta rauhaan ja turvallisuuteen.
5. Ekotehokkuus - ”vähästä paljon”
Tarkoittaa sitä, että kiinnitetään huomiota toimintojen toteuttamiseen mahdollisimman pienellä energia- ja materiaalimäärällä. Lisäksi Turha investointi kuluttaa ympäristöä ja rahavaroja aivan turhaan – Onkin kiinnitettävä huomiota hankintojen tarpeellisuuteen ja valintoihin.
6. Tiedot ja taidot käyttöön
Osaamisen, taidon, tiedon ja luovuuden yhdistäminen on viisaan ja pitkäjänteisen tekemisen edellytys. Tarvitsemme sekä tieteellisen teidon että kokemusperäisen tiedon avoimuutta ja jatkuvaa kehittämistä. Tutkimus luo perustaa yhteiskunnan ja ihmiskunnan suurten haasteiden ratkaisemiselle. Olemassa olevia taitoja ja tietoja tulee hyödyntää nykyistä tehokkaammin kestävien ratkaisujen löytämiseksi. Yhteistyö, kokeileminen, aloitteellisuus ja erehtyminen ovat edellytyksiä näiden uusien ratkaisujen löytämiselle.
Agenda 2030 – Kestävän kehityksen tavoitteet
YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä aina vuoteen 2030 saakka. Agenda 2030 toimintaohjelman tavoitteena on turvata ihmisten hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla sekä poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta. Ohjelman tavoitteet koskevat kaikkia maita ja ensisijainen vastuu on valtioilla. Lisäksi tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuntien, yrityksten, järjestöjen ja kansalaisten laajaa osallistumista. Agenda 2030 toimintaohjelmaan sisältyy seitsemäntoista laajaa tavoitetta, jotka käsittelevät kestävää kehitystä ja jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Lisätietoja Agenda 2030 toimintaohjelmasta ja tavoitteiden sisällöistä löydät:
- Suomen YK-liitto. Kestävän kehityksen tavoitteet. Agenda 2030. http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015
- Yhdistyneet kansakunnat. Kehitys. Agenda 2030 – Kestävän kehityksen tavoitteet. http://www.yk.fi/sdg
Kestävän kehityksen toteuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia – Jokaisella on oltava valmius kestävien valintojen tekemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ennen kaikkea kyse on siis arvovalinnoista ja asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen.
Lähteet:
Halme, J. & Harinen, P. 2012. Hyvä paha koulu – Kouluhyvinvointia hakemassa. Suomen UNICEF Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 56. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/Hyva_paha_koulu.pdf
Janhunen, K-M. 2013. Kouluhyvinvointi nuorten tulkitsemana. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Kuopio. Väitöskirja.
Kestävä kehitys.fi Kestävän kehityksen periaatteet. http://kestavakehitys.fi/kestava-kehitys/periaatteet 7
Kestävä kehitys.fi. Mitä on kestävä kehitys? http://kestavakehitys.fi/kestava-kehitys
Längelmäveden seudun kestävän kehityksen projekti. 2000. 21. Vuosisadan opas perheille, yhteisöille, yrityksille ja kunnille. http://www.orivesi.fi/files/Tiedostot/KestavaKehitysOPAS.pdf
Rohweder, L & Virtanen, A. 2008 . Kohti kestävää kehitystä: Pedagoginen lähestymistapa. Helsinki 2008: Opetusministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79112/opm03.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Salmela-Aro, K. 2015. Koulu ja nuorten hyvinvointi. Studia Generalia – Arki parasta aikaa, luentosarja. Helsingin yliopisto. https://www.youtube.com/watch?v=OM786a8ifvk
Suomen YK-liitto. Kestävän kehityksen tavoitteet. Agenda 2030. http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015
Tieteen termipankki. 2018. Kasvatustieteet. Kouluhyvinvointi. http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:kouluhyvinvointi
Ulkoministeriö. Toiminta ja tavoitteet. Agenda 2030 – Kestävän kehityksen tavoitteet. http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=49313&culture=fi-FI&contentlan=1
Ulkoministeriön kehitysviestintä. 2010. Global Finland. Globaalikasvatus. Kestävällä kehityksellä on ekologinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=105462
Yhdistyneet kansakunnat. Kehitys. Agenda 2030 – Kestävän kehityksen tavoitteet. http://www.yk.fi/sdg
Ympäristöministeriö. 2017. Ympäristö. Mitä on kestävä kehitys? http://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys
Virtuaali ammattikorkeakoulu. 2014. Kestävän kehityksen perusteet. Kestävän kehityksen käsite. http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030907/1144400396537/1144401190343/1144404370420/1144404442819.html
Virtuaali ammattikorkeakoulu. 2014. Kestävän kehityksen perusteet. Kestävän kehityksen ulottuvuudet. http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030907/1144400396537/1144401190343/1144404388351/1144404560508.html
