KULTTUURINEN KESTÄVYYS

Kulttuurinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen neljästä osa-alueesta. Kulttuurisessa kestävyydessä keskitytään alueiden ja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen. Erityisesti kulttuuri-identiteetin vahvistaminen, erilaisten kulttuurien arvostaminen sekä tuntemisen lisääminen ovat keskeisiä teemoja kulttuurisessa kestävyydessä. Myös oman kulttuurin ylläpitäminen on tärkeässä roolissa ja erityisesti sen säilyttäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville.

Kulttuurisen kestävyyden mukainen kasvatus huomioi paikallista kulttuuria tärkeyden alueelliselle hyvinvoinnille sekä monimuotoisten kulttuurien olemassaolon. Kasvatukselliselta kannalta lapsen kulttuurisen identiteetin rakentuminen on suuressa roolissa, ja tähän päästään muun muassa säilyttämällä olemassa olevaa kulttuuriperinnettä sekä ymmärtämällä sukupolvien välisiä yhteyksiä.

Kuvalähde: Kajaanin kaupunki

Kulttuurinen kestävyys tarkoittaa sellaista ajattelutapaa, jonka avulla opimme havainnoimaan, huomioimaan ja kohtaamaan ympärillämme tapahtuvia asioita ja ihmisiä. Kulttuurinen kestävyys tarkoittaa siis sitä, että ihmiset ottavat huomioon paikallisuuden eli sen, mitä he näkevät ja kokevat ympärillään. Kulttuurisella kestävyydellä halutaan saavuttaa myös taitoja kohdata ja vaalia monikulttuurisuutta sekä erilaisia alakulttuureita. Koulumaailmassa monikulttuurisuus näkyy esimerkiksi siten, että joku osaa puhua paremmin arabian kuin suomen kielellä, luokkaryhmässä on maahanmuuttajaoppilaita tai että joku pukeutuu uskontonsa velvoittamalla tavalla. Kulttuurinen kestävyyden periaatteiden avulla on mahdollista oppia arvostamaan esimerkiksi kaupungin rakennusten historiaa tai huomata, miten Suomen luonto eroaa Afrikan luonnosta. Taide on myös merkittävä osa kulttuuria. Taide välittää meille viestejä, joita ymmärtämällä voimme, oppia lisää itsestämme ja ihmisistä yleisesti.

Opetussuunnitelma ja kulttuurinen kestävyys

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan kulttuurisen osaamisen merkitystä laaja-alaisessa oppimisessa. Oppilaita ohjataan kulttuurisesti kestävässä opetuksessa tutustumaan ja arvostamaan erilaisia kulttuureita, joissa esiintyy sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia sekä kielellisiä asioita ja ilmiöitä. Paikallisen kulttuurin tarkastelussa painotetaan oman kouluyhteisöön ja kotiseutuun tutustumista. Monikulttuurisuuteen tutustutaan oman ja vieraiden kulttuurien lisäksi esimerkiksi ihmisoikeuksiin. Opetuksessa ohjataan oppilaita vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön erilaisten harjoitusten avulla. Sosiaalisia taitoja ja hyvää käytöstä harjoitellaan monipuolisesti. Oppilas oppii kansainvälisiä toimintatapoja sekä kehittää omia valmiuksiaan esimerkiksi vieraiden kielten käytössä.

Kulttuurinen kestävyys -oppimistehtävien tavoitteet

Kulttuurisen kestävyyden oppimistehtävien avulla oppilaille selkiytyy kestävän kehityksen kulttuurillinen rooli osana kouluyhteisöä ja siten yhteiskuntaa. Tehtäväpaketti muodostuu kahdesta sisältöalueesta, jotka käsittelevät kulttuurista ulottuvuutta. Ensimmäinen tietopaketti tehtävineen käsittelee 1 Monikulttuurisuuden kohtaamista ja vaalimista kouluympäristössä. Toinen tietopaketti tehtävineen käsittelee oppilaan 2 Lähiympäristöstä löytyviä yhteisöjä sekä kulttuurisia perinteitä, ja kuinka niitä voidaan vaalia sekä lähestyä

kouluopetuksen lomassa. Tärkeänä tavoitteena kulttuurisen kestävyyden tehtäville on havainnoida oman sekä muiden kulttuurien ainutlaatuisuutta, ja ymmärtää erilaisten kulttuurien säilyttämisen tärkeys.

Lähteet

Kestäväkehitys. Mitä on kestävä kehitys. Saatavilla :http://kestavakehitys.fi/kestava-kehitys

Kestävä kehitys-raportti. 1994. Saatavilla: Kestävä kehitys-raportti

Kulttuurin vuosikello. Mikä kulttuurinen kestävyys? Saatavilla: Mikä kulttuurinen kestävyys?

Opetushallitus 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus, 156.

Rohweder, L. & Virtanen, A. 2008. Kohti kestävää kehitystä - Pedagoginen lähestymistapa.

Opetusministeriön julkaisuja 2008:3.

YK-liitto. Kulttuurinen kestävyys. Saatavilla: Kulttuurinen kestävyys YK-liitto

YK-liitto 2015. Askel eteenpäin! Viitattu 5.2.2018 Askel eteenpäin -tehtävät

Ympäristöosaava. Kulttuurinen kestävyys. Saatavilla: Ympäristöosaava, sosiaali- ja terveysala

SISÄLTÖALUE 1. MONIKULTTUURISUUDEN KOHTAAMINEN JA VAALIMINEN KOULUYHTEISÖN HYVINVOINNISSA

Erilaiset kulttuurit ja kansainvälisyys näkyvät koulujen arjessa joka päivä. Yhteiskunnassa paljon esillä olevat tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja rauhan asiat liittyvät vahvasti kulttuuriseen kestävyyteen, ja niiden käsittelyssä on hyvä edetä pienin askelin. Opetusalan ammattilaisilla ja vanhemmilla on suuri valta ja vaikutus opettaa oppilailleen ja lapsilleen vuorovaikutuksellisia taitoja, joiden avulla he pärjäävät tulevaisuudessa monikulttuurisessa ja alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Oppilaiden kanssa täytyy keskustella avoimesti monikulttuurisuudesta, etnisyydestä, rasismista, syrjinnästä ja monista muista ilmiöistä, joita he tulevat omassa elämässään ja kouluympäristössäänkin kohtaamaan. Monikulttuurisuuden tiedostamisella ja ymmärtämisellä oppilas kehittää samalla omaa kulttuuri-identiteettiään. Erilaisten näkökulmien tiedostaminen ja huomioiminen päätöksenteossa edesauttavat kulttuurista kestävyyttä ja moninaisuuden vaalimista.

Koulu on turvallinen paikka harjoitella moninaisuuden kohtaamista ja kehittää itseään. Tämän sisältökokonaisuuden avulla oppilas perehtyy monikulttuurisuuden käsitteisiin, ihmisten erilaisiin lähtökohtiin, pakolaisuuteen sekä kouluympäristössä tapahtuviin tilanteisiin, joita maahanmuuttajat saattavat kohdata. Tehtävät tuovat esille myös kielten merkityksen vuorovaikutuksessa. Tehtävien on tarkoitus on herättää keskustelua luokassa. Lähde: Opetushallitus 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus, 28, 156.


TEHTÄVÄ 1. MONIKULTTUURISUUTEEN JA PAIKALLISUUTEEN JOHDATTAMINEN (keskustelupainotteinen)

Tehtävä: Käsite-alias (johdanto kulttuuriseen kestävyyteen)

Luokka-aste: 5.-9.lk (sovellettuna myös 1.-4.lk)

Tehtävän tavoite: Tutustua käsitteisiin, jotka kuvaavat erilaisia kulttuurillisia piirteitä sekä maahanmuuttoa. Tunnin jälkeen oppilas ymmärtää käsitteiden erot ja osaa käyttää niitä eri tilanteissa. Oppilas tiedostaa tunnin aikana monien adjektiivien merkityksellisiä ja tulkinnallisia haasteita.

Varattava aika: 45 min

Käytettävät materiaalit: paperia, kyniä, kortit (tulostettava ja leikattava jokaiselle parille oma pino tai oppilaat leikkaavat)

Oppimisympäristö: luokka, osittain myös käytävä

Oppiaineet: äidinkieli, yhteiskuntaoppi, uskonto/elämänkatsomustieto
Variointi: Pelin teemaa voi rajata tai muuttaa haluamallaan tavalla. Peli toimii myös muistipelinä.

Tässä tehtävässä sanat/käsitteet pitää osata sanoa toisella tavalla paljastamatta, mikä sana on kyseessä. Toinen selittää sanaa synonyymeja ja vastakohtia käyttämällä sekä vihjaamalla, ja toisen on tarkoitus arvata, mikä sana on kyseessä. Tässä pelissä ei lasketa pisteitä vaan pyritään oppimaan käsitteet. Tehtävä toteutetaan pareittain.

1. Oppilaat jakavat keskenään oman korttipakan puoliksi ja selittävät kortteja toisilleen. 10min

2. Kun kortit loppuvat, oppilaat kirjoittavat jokaisesta käsitteestä lyhyet selitteet erilliselle paperille. 10min

3. Käydään tehtävän tuotoksia läpi opettajan johdolla. Jokainen pari saa aina välillä kertoa yhteen käsitteeseen oman selityksensä ensimmäisenä.

Pohditaan seuraavia asioita yhdessä:

                      - Mitä käsitteet tarkoittavat?

                      - Miten omat selitykset eroavat virallisista määrittelyistä?

- Tarkoittavatko sanat aina samaa asiaa? Entä miten kertojan ja kuulijan roolit liittyvät tähän?

                      - Missä tilanteissa sanoja käytetään?

LIITE 1 Käsite-alias KORTIT

LIITE 2 Käsite-aliaksen käsitteiden määrittelyt (opettajalle)

Kuvalähde: IOMFinland

TEHTÄVÄ 2. MONIKULTTUURINEN ARKI KOULUSSA (Flipped learning)

Luokka-aste: 1.-9.lk
Tehtävän tavoite: Oppilaat tutustuvat flipped learning -metodilla itsenäisesti videoihin, jotka käsittelevät maahanmuuttajien arkea ja tilanteita koulussa. Tehtävien tavoitteena on antaa oppilaalle näkökulmia maahanmuuttajaoppilaan arjesta sekä kehittää kykyä asettua toisen oppilaan asemaan (empatiataidot).

Varattava aika: Kokonaisuudessaan 60min. Videot 4x5min.

Käytettävät materiaalit: tietokone/iPad, muistiinpanovälineet.

Oppimisympäristö: Flipaten kotona / koulussa

Oppiaineet: Äidinkieli, uskonto, yhteiskuntaoppi

Variointi: Videoiden tarkastelussa ja tutkimisessa voi käyttää muitakin näkökulmia kuin alla olevissa tehtävissä on esitetty. Vuosiluokasta riippuen opettaja voi varioida tehtäviä esimerkiksi alkuopetuksen oppilaiden kanssa enemmän keskustelumuotoiseksi tai pitäytyä kotona tehtävässä flippauksessa vähän vanhempien oppilaiden kanssa.

1. Mene tietokoneella tai iPadilla osoitteeseen http://www.moped.fi/opetus/kouluvideot/

2. Katso videot ja vastaa samalla seuraaviin kysymyksiin omaan vihkoosi.  

                      Oppitunti-video:

                                           1. Miksi oppilas myöhästyi oppitunnilta?

2. Mistä toisesta syystä oppilas on ollut aiemmin poissa oppitunnilta?

3. Pohdi: Mistä syistä muualla maailmassa toimitaan perheissä ja kouluissa eri tavalla kuin Suomessa? Ovatko suomalaiset tavat ja säännöt ainoa oikea tapa toimia, miksi/miksi ei? Minkä takia Suomessa ei voi olla poissa koulusta?

                      Välitunti-video:

1. Mitä sinä tekisit, jos näkisit koulun pihalla, että joku on kiusaamisen kohteena?

2. Miksi maahanmuuttajalapsen voi olla haastavaa kertoa tai selittää kiusaamistilanteista opettajalle tai vanhemmilleen?

3. Pohdi: Miltä tuntuisi olla sellaisessa luokassa, jossa kaikki puhuvat eri kieltä kuin sinä? Mitä sinä voit tehdä, että maahanmuuttajaoppilaan olisi mukavaa olla koulussa? Saako riitatilanteet ratkaista lyömällä (fyysisesti), jos toinen ei ymmärrä puhetta (kieltä)?

                     

                      Ruokatunti-video

1. Pohdi, miksi maahanmuuttajaoppilaan olisi hyvä nähdä tämä video?

2. Pohdi, miksi suomalaisten oppilaiden olisi hyvä nähdä tämä video?

                      Oppilashuolto-video

                                          1. Mitä videolla tapahtuu?

                                          2. Miksi vanhemmat olivat myös paikalla?

3. Pohdi, mitä hyvää siinä on, että maahanmuuttajaoppilaat ovat samassa luokassa suomalaislasten kanssa?

4. Pohdi, mitä hyötyä maahanmuuttajaoppilaalle voi olla siirtymisestä pienryhmäopetukseen?

3. Keskustellaan opettajan johdolla videomateriaalista ja sen herättämistä ajatuksista seuraavalla oppitunnilla.

TEHTÄVÄ 3. MONIMUOTOISUUDEN VAALIMINEN (toiminnallinen)

Luokka-aste: 6.-9.lk (sovellettavissa muille luokka-asteille)

Tehtävän tavoite: Toiminnallisen eläytymisharjoituksen avulla oppilas pohtii oman elämänsä kautta sitä, miten erilaisista olosuhteissa ihmiset maailmalla elävät. Oppilas kehittää kulttuurillista tietämystään kokemuksellisuuden avulla.

Varattava aika: 45min

Käytettävät materiaalit: Roolipelihahmot tulostettuna, väittämät tulostettuna

Oppimisympäristö: Tilava ympäristö (käytävä, liikuntasali, ulkona)

Oppiaineet: Yhteiskuntaoppi, uskonto/ET, maantieto

Variointi: Opettaja voi muokata väittämiä kohderyhmän mukaiseksi poistaen tai lisäten väittämiä. Oppilaat voivat myös itse keksiä itse erilaisia roolipelikortteja.

LIITE 1 Roolipelihahmot PDF

1. Aluksi jokainen osallistuja saa yhden roolihahmokortin ja lukee sen itse näyttämättä muille. Osallistujia pyydetään samaistumaan rooliinsa kysymällä. Oppilaat pohtivat hahmoaan ensin hiljaisesti tekemällä mielikuvamatkan oman hahmonsa elämään. Oppilaat laittavat silmänsä kiinni ja pohtivat seuraavia opettajan esittämiä kysymyksiä oman roolihahmonsa kautta.

    Millainen lapsuus sinulla oli?

    Kenen kanssa leikit?

    Millainen perheesi oli?

    Millaisessa talossa asuit?

    Mitä vanhempasi tekivät työkseen?

    Millainen on arkielämäsi nyt?

    Missä asut?

    Millainen on perheesi, entä ystäväsi?

    Miten vietät päiväsi?

    Millainen on elämäntyylisi?

    Mitä teet vapaa-aikanasi?

    Kuinka paljon ansaitset kuukaudessa?

    Miten ja missä vietät lomasi?

    Mikä pelottaa?

    Mitä odotat tulevaisuudelta?

    Oletko nainen vai mies?

LIITE 2 Väittämät PDF

2. Seuraavassa vaiheessa tarvitaan reilusti tilaa. Oppilaat asettuvat riviin (tarkoituksena on edetä pienin askelein eteenpäin kaikissa niissä väittämissä, joihin voi samaistua omassa roolissaan. Opettaja luettelee väittämiä. Oppilaita voi ohjeistaa seuraavanlaisesti: ”Kun vastaat mielessäsi ’kyllä’ esitettyyn väitteeseen, astu pieni askel eteenpäin.”

3. Keskustelkaa yhdessä harjoituksen jälkeen kokemuksistanne.

Miltä tuntui huomata muiden jäävän paikalleen tai muiden etenevän sinun jäädessäsi paikalleen?

Oliko vaikea näytellä roolia?

Millaiseksi kuvittelit roolisi?

Olisitko siirtynyt toisin esim. sukupuolta tai muuta omaisuutta vaihtamalla?

Arvasitko jonkun muun roolin?

Kuvastaako tilanne yhteiskuntaa? Jos kyllä, miten?

Tuntuiko missään vaiheessa, että oikeuksiasi loukataan?

Mitä asialle voi tehdä?

Kuvalähde: Idreamcareer

TEHTÄVÄ 4. Miltä pakolaisuus tuntuu? (Prosessidraama)

Luokka-aste: 6 – 9.lk (parhaiten soveltuu esim. puolikkaalle ryhmälle)

Tehtävän tavoite: Ymmärtää ja tulla tietoiseksi draamaharjoituksen avulla turvapaikanhakijoiden (tai maahanmuuttajan) lähtökohdista sekä eri kulttuureista. Herättää ajatuksia ja keskustelua siitä, miten ja millä keinoin jokainen voi kohdata sellaisen ihmisen, joka on muuttanut ulkomailta Suomeen.

Varattava aika: 90min (2x45min). Opettajan on suunniteltava prosessidraaman variointi tai opetusaihe etukäteen ja soveltaa sitä valmiiseen muottiin sopivaksi. 

Käytettävät materiaalit: Valokuvia ulkomailta eri maanosista tai kulttuureista ympäri maailmaa (liitteenä), musiikkisoitin, paperia, lyijykyniä, viltti, leikkirahoja (liitteenä). 

Oppimisympäristö: Rauhallinen, opettajan valmistelema tila. Koulun tilat (luokkahuone, liikuntasali)

Oppiaineet: Äidinkieli, maantieto/ympäristöoppi, yhteiskuntaoppi

Variointi: Prosessidraamaa voi muokata oman opetuksen tavoitteiden suuntaiseksi. Kohderyhmän huomioiden voi joko keventää tai syventää harjoitusta rajaamalla tavoitteet esimerkiksi pelkästään vuorovaikutuksellisiin elementteihin tai jostakin tietystä valtiosta tulevaan turvapaikanhakijaan. Harjoitusta voi myös helposti varioida siinä tilanteessa, jos luokassa on maahanmuuttajaoppilaita tai muita sensitiivisiä asioita ilmenee.

Aihetta on hyvä käsitellä etukäteen oppilaiden kanssa keskustellen tai

esimerkiksi uutisviikon sanomalehtiseurannan jälkeen. Maahanmuuttoon ja

turvapaikanhakuun liittyvät käsitteet ja syyt on hyvä käydä oppilaiden kanssa

läpi. Tehtävään osallistuminen vaatii draamasopimukseen sitoutumisen.


LIITE 1 PROSESSIDRAAMA

LIITE 2 Leikkirahat

        SISÄLTÖALUE 2. PAIKALLINEN          KULTTUURINEN JA KOULUYHTEISÖN                                           HYVINVOINTI 

Paikallisten voimavarojen ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen ovat tärkeässä roolissa osana koulun hyvinvointia. Koulu on kokonaisuudessaan muuttuva yhteisö, jossa tulisi yhdistyä sekä paikallinen että kansainvälinen näkökulma. Opetussuunnitelmassa korostuu myös kotikansainvälistymisen tärkeys: erilaisista kulttuureista sekä myös omista perinteistään voi oppia koulun lähiympäristössä. Kulttuurinen moninaisuus voi näyttäytyä paikallisesti erilaisten vähemmistöjen (esimerkiksi saamelaiset), elämänkatsomuksellisten tai kielellisten erojen sekä ympäristön kautta. Näistä paikallisista kulttuuriperinteistä avoimesti keskusteleminen auttaa erilaisten kulttuureiden ymmärtämisessä sekä auttaa parantamaan kouluyhteisön hyvinvointia.

Paikallinen kulttuuri eri oppiaineissa

Kulttuurisen kestävyyden paikallinen näkökulma on hyödynnettävissä myös eri oppiaineissa. Esimerkiksi musiikissa, historiassa, käsityössä sekä kotitaloudessa paikallisen kulttuurisen näkökulman tuominen auttaa arvostamaan paikallisia yhteisöjä sekä kehittämään paikallista yhteistyötä ja hyvinvointia koulu-sekä kyläyhteisössä. Esimerkiksi musiikissa paikallisen kulttuurisen kestävyyden huomioiminen voisi tarkoittaa yhteisen musiikillisen tapahtuman järjestämistä paikallisten soittajien kanssa. Kotitaloudessa kulttuurisen kestävyyden näkökulma näyttäytyy maatilavierailuissa, paikallisten tuotteiden ostamisella kotitalousluokkaan sekä käyttämällä hyödyksi opetuksessa omalle maakunnalle tyypillisiä ruokalajeja (esimerkiksi Savossa kalakukkojen tekeminen ja maakuntien leipäkulttuuriin tutustuminen). Historiassa on helppo tutustua paikalliseen historiaan sekä kulttuuriseen kehitykseen: milloin alueelle on muuttanut asukkaita, milloin arkkitehtuurinen kehitys on alkanut ja miten muuttunut ajan saatossa tai vierailemalla vanhoilla asuinpaikoilla.

Luokka ja koulu voivat kartoittaa tilanteensa monikulttuurisuuden ja paikallisuuden huomioimisesta koulussa ja opetuksessa Kierrätyskeskuksen sivuilta löytyvän lomakkeen avulla: https://www.kierratyskeskus.fi/files/4751/koulu_kulttuuri.pdf 

Lähde: Opetushallitus 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus, 28

TEHTÄVÄ 1. PAIKALLISEEN RUOKAKULTTUURIIN PEREHTYMINEN
Luokka-aste: 6-9 lk
Materiaalit: Suomen kartta jokaiselle monistettuna, tietokone, paperia
Kesto: 45 min (5 min alkuohjeistys, noin 8 minuuttia/piste, 10 min pisteiden loppukoontiin yhteisesti)
Opetusmenetelmä: Pistetyöskentely

Tavoite: Hahmottaa, mitä lähiruualla/paikallisella ruoalla tarkoitetaan ja mikä yhteys sillä on kulttuuriseen sekä ekologiseen kestävyyteen. Tällä on myös vaikutus koulun hyvinvointiin, sillä lähiruokaa käytettäessä esimerkiksi kouluruoassa taataan lähialuille työpaikkoja ja ruoan kuljetusmatkat lyhynevät.

Lähiruoan määritelmä: ”Lähiruoka on erityisesti paikallisruokaa, joka edistää oman alueen (maakunnan) paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria, on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella”.

Lähde:https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokaketjussa/paikallinen-hyvinvointi/lahiruoka-suomessa

Tunnin kulku:

Opettaja jakaa oppilaat neljään ryhmään, jotka toimivat pistetyöskentelyn pisteinä-. Jokaisella pisteellä käsitellään lähiruokaa hieman eri näkökulmasta

1. Piste lähiruoan määritelmästä: oppilaille jaetaan Suomen kartat, joihin he saavat merkitä alueen, jolta tulevan ruuan he kokevat lähiruoaksi. Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta ja oppilaat saavat keskustella pisteellä näkemyksistään ryhmäläistensä kanssa.
2. Oppilaat pohtivat pisteellä, minkälaisia ruokalajeja Suomessa tuotetaan ja eri vuodenaikoina (esim. salaatti, viljat ja omenat). Lisäksi pisteellä keskustellaan, mitkä ruoka-aineet tai kasvilajit eivät kasva Suomessa. Oppilaat kirjaavat ajatuksiaan paperille learning cafe-tyyliin (paperi, johon kaikki ryhmät täydentävät vastauksensa).
3. Oppilaat saavat pisteellä nähtäväkseen kortteja, joihin on kirjoitettu joko ruokalajin tai kuva ruokalajista. Oppilaiden on yhdistettävä kuva ja nimi yhteen keskustellen vastauksista yhdessä.
4. Oppilaat keskustelevat lähiruoan tai paikallisesti tuotetun ruoan hyödyistä. Oppilaat kirjaavat ajatuksena ylös paperille, ja ajatukset kootaan lopuksi pistetyöskentelyn jälkeen yhteen opettajan johdolla. Pisteellä on ajattelun tueksi seuraavia kysymyksiä:

• Mitä etuja lähiruoalla on verrattuna ulkomailla tuotettuun ruokaan?
• Tuoko lähiruoka alueelle työpaikkoja?
• Onko lähiruoka tuoreempaa kuin muualla maailmassa tuotettu ruoka?
• Lyhentääkö lähiruoka ruoan kuljetusmatkoja kauppaan?
• Mitä hyötyjä lähiruoasta on paikalliselle yhteisölle?

Tarvittaessa oppilaat voivat perehtyä seuraavaan sivustoon vastauksia etsiessään: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokaketjussa/paikallinen-hyvinvointi/lahiruoka-suomessa/lahiruoka-tulee-lahelta

LIITE 1 Suomen kartta

LIITE 2 Maakuntaruoka-tehtävä

Maakuntaruokien lähde: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/hyva-tavaton-ruoka-ja-tapakulttuuri/mista-ruokakulttuuri-koostuu/maakuntien-ruokaperinteita

TEHTÄVÄ 2. PAIKKAKUNNAN KULTTUURIHISTORIAAN PEREHTYMINEN

Luokka-aste: 5-7lk

Materiaalit: tietokone, tabletti tai oppilaan oma puhelin, internet-sivusto www.kuvakokoelmat.fi. Oppilaan ottama oma kuva maiseman muutoksesta.

Kesto: 2x45, ensimmäinen 45 minuuttia menee kuvan etsimiseen nettisivustolta, toinen 45 min kuvien läpikäymiseen yhdessä opettajan johdolla. Lisäksi varattava oppilaalle itsenäistä aikaa kuvan toisinnon ottamiseen ennen yhteistä kuvien läpikäyntiä

Opetusmenetelmä: Tutkiva oppiminen, integrointi historiaan sekä kuvataiteeseen

Tavoite: Perehtyä paikkakunnan paikalliseen kulttuuriin ja kulttuurihistoriaan ottamalla toisinto vanhasta paikkakunnan kuvasta. Näin voidaan ymmärtää kulttuurista kehitystä sekä samalla nähdä ympäristön kehittymisen vaikutusta koulujen hyvinvointiin tai määrään.

Tunnin kulku:

1x45 min

Hae sivustolta (www.kuvakokoelmat.fi) kuvaa, joka on omalta asuinpaikkakunnaltasi (Esimerkiksi Savonlinna). Valitse yksi kuva hakutuloksista ja etsi, missä kuva on otettu. Ota kuvan toisinto eli samassa kohtaa ja samanlaisella sommittelulla.

Oppilaiden omatoiminen maisemien kuvaus (vaihtoehtoisesti opettaja on voinut kuvata valmiiksi toisinnon ja asetellut kaksi kuvaa vierekkäin, näin säästyy aikaa, mutta tehtävä ei välttämättä tunnu yhtä mielekkäältä oppilaalle.)

2x45 min

Asettele kuvat vierekkäin esimerkiksi PowerPointin avulla. Vertaa kuvia keskenään ja etsi kuvista erot. Esimerkiksi:

• Mitä kuvassa on/ei ole?
• Onko rakennuksia tullut lisää?
• Onko tekninen kehitys/pukeutuminen muuttunut?
• Onko kuvassa jotain paikalliselle kulttuurille tyypillistä? (Esimerkiksi Savonlinna Saimaan läheisyys sekä veneily. Kuvien toisinnot esitellään luokalle yhteisen Google Driven kautta, ja pohditaan yhdessä, mitä yhteiskunnallisia muutoksia tai maiseman muutoksia on tapahtunut ja mistä muutokset ovat johtuneet. Tehtävän avulla selvitetään yhden kulttuurin osa-alueen eli arkkitehtuurin ja rakentamisen kehittymistä paikallisesti. Kuvien vertailun avulla nousee myös mahdollisesti esille ekologisen kestävyyden teemoja esimerkiksi puiden hakkaamisen ja asutuksen lisääntymisen kautta. Lisäksi voidaan pohtia paikallisen kulttuuriympäristön vaikutusta oppilaan koulunkäyntiin sekä koko kyläyhteisöön.

Kuvalähde: Olavinlinna

TEHTÄVÄ 3. KULTTUURISEN KESTÄVYYDEN HUOMIOINTI LUOKAN ARJESSA

Luokka-aste: 6-9 lk

Materiaalit: Hämärä huone, neljä aluetta, värillisiä papereita¨

Kesto: 45 min (5 min alkuohjeistys, noin 8 minuuttia/piste, 10 min pisteiden loppukoontiin yhteisesti)

Opetusmenetelmä: Pistetyöskentely

Tavoite: Laittaa oppilas miettimään omaa elämäänsä sekä suhtautumista muihin oppilaisiin tai ihmisiin. Tehtävä toimii myös itsetuntemuksen vahvistajana.

Tunnin kulku:

Orientointi 5 min

Oppilaat jaetaan neljään ryhmään ja asettuvat rajojen sisälle istumaan, makaamaan tai silmät kiinni. Alueilla oppilaat pohtivat vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Alueet ovat keltainen alue (valo), vihreä (luonto), musta (muutos ja voima) sekä valkoinen (hyvyys minussa). Oppilaat miettivät aluksi vastauksia itsenäisesti ja halutessaan ryhmä voi keskustella tehtävän lopuksi mietinnöistään. Alueet on hyvä olla selkeästi erillään toisistaan, jotta oppilaat pystyvät keskittymään harjoitteeseen.

Pistetyöskentely 8min/piste

Kysymykset alueille: Oppilaat pisteillä 8 min/piste

Keltainen-valo

• Mitkä tuovat valoa elämääni ja miten tuon valoa muiden elämään?
• Rauhanomaisesti suhtautuminen muihin ihmisiin on minulle helppoa/vaikeaa? Milloin ja miksi?

Vihreä-luonto

• Mikä on lempivuodenaikani ja paikkani luonnossa?
• Palauta mieleesi onnellinen hetki luonnossa, mikä luonnossa tekee sinut iloiseksi?
• Mitä olen valmis tekemään luonnon puolesta?

Musta-muutos

• Miten suhtaudun toisiin ihmisiin?
• Suhtaudun kriittisesti muihin ihmisiin, miksi ja milloin?
• Voiko muuttaa suhtautumistani muuttaa?

Valkoinen-hyvyys minussa

• Mikä tekee minusta minut?
• Mitä piirteitä haluaisit kehittää itsessäsi?
• Mikä on minussa on parasta/mistä olen ylpeä?

Loppukoonti 5-10min

Kun oppilaat ovat kiertäneet jokaisella pisteellä, keskustellaan lyhyesti oppilaiden tuntemuksista harjoitteen aikana. Esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta:

• Mistä piditte, mistä ette pitäneet harjoitteen aikana?
• Mitä opitte harjoitteesta?
• Miltä harjoitteen tekeminen tuntui?

Lähde: Suomen YK-liitto 2015. Hiljainen matka minuuteen. Saatavilla_ http://www.ykliitto.fi/node/2388