EKOLOGINEN KESTÄVYYS



Ekologisesti kestävä kehitys

Ekologisen kestävän kehityksen tavoitteena on turvata maapallon säilyminen elinkelpoisena ihmisille, eläimille ja kasvilajeille. Lähtökohtana on sopeuttaa ihmisen toiminta maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn. Tärkeää on maapallon biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden turvaaminen.
Kuluttamalla energiaa, käyttämällä liikaa maapallon luonnonvaroja ja saastuttamalla ympäristöä ihminen rasittaa luonnon kestokykyä. Ihmiskunnan elintason jatkuva nostaminen on haaste kestävän kehityksen näkökulmasta. Maapallon säilyttäminen elinkelpoisena ja hyvän elämän turvaaminen jokaiselle vaatii ihmisiltä yhteistyötä ja ymmärrystä luonnon ja ekosysteemien toiminnasta.

Ilmastonmuutos on yksi suurimpia kestävää kehitystä, ihmisten hyvinvointia ja koko maapallon tulevaisuutta uhkaava ilmiö. Ilmastonmuutos on globaali, koko ihmiskuntaa koskettava asia. Se aiheuttaa vakavia ympäristötuhoja ja inhimillistä kärsimystä maailmanlaajuisesti.
Ilmastonmuutoksen seuraukset eivät jakaudu tasapuolisesti. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät eniten kaikkein köyhimmät maat, joilla on heikoimmat mahdollisuudet varautua ja sopeutua muuttuviin ympäristöolosuhteisiin. Teollisuusmaat ovat aiheuttaneet suurimman osan maailman kaikista tähänastisista päästöistä, jotka ovat johtaneet ilmastonmuutokseen. Tämän vuoksi vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta on ensisijaisesti kehittyneillä ja kehittyvillä teollisuusmailla.

Kouluissa kannattaa oppilaiden kanssa keskustella siitä, että jokainen ihminen voi omilla toimillaan tehdä jotain ilmastonmuutoksen hidastamiseksi sekä luonnon, ympäristön ja koko planeetan kestävän tulevaisuuden hyväksi.

Ekologinen kestävyys ja ihmisen hyvinvointi

Ympäristön ja luonnon ekologinen kestävyys on kestävän kehityksen perusta ja myös ihmisten hyvinvoinnin ehdoton edellytys. Yksilöiden koko elämänkaaren läpi kantava hyvinvointi ja perusturva luovat pohjan kestävälle kehitykselle. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta perustarpeita ovat terveellinen ruoka, asuminen, lepo ja terveys. Hyvinvoiva ihminen tarvitsee myös hyviä ihmissuhteita ja mahdollisuuden demokraattisella tavalla vaikuttaa yhteisiin asioihin yhteisöissä ja yhteiskunnassa.
Mikäli ihmisten perustarpeet eivät täyty, ei yksilöille ja yhteisölle jää välttämättä voimavaroja huolehtia ympäristön ja luonnon ekologisesta kestävyydestä. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi kehitysmaan slummissa tai sotaa käyvässä maassa. Toisaalta vauraissa ja kehittyneissä maissa kansalaisten perustarpeet on turvattu, mutta luonnon ekologinen kestävyys on silti vaarantunut. Tämä on seurausta siitä, että teollistuneissa maissa ihmiset käyttävät liikaa luonnonvaroja ja saastuttavat ympäristöä. Se tapahtuu luonnon ja ennen pitkää myös ihmisen hyvinvoinnin kustannuksella.
Luonnon järjestelmien eli ekosysteemien kyky ylläpitää ihmisten ja muiden lajien hyvinvoinnille elintärkeitä toimintoja on nykyisin vaarantunut. Ihmisten täytyy omalla toiminnallaan huolehtia luonnon uusiutumiskyvystä ja sopeuttaa luonnonvarojen käyttö luonnon kantokyvyn rajoihin. Voimme yhdessä turvata ihmiskunnan hyvän elämän mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.
Lähde: Kestävän kehityksen periaatteet. Valtioneuvoston kanslia, Kestäväkehitys –sivusto,  http://kestavakehitys.fi/kestava-kehitys/periaatteet

Ekologinen kestävyys kouluyhteisön hyvinvoinnissa

Ympäristöoppi on peruskoulun alaluokkien oppiaine, johon sisältyy ekologisen kestävyyden, ekosysteemien toiminnan ja luonnonilmiöiden perusteiden oppiminen. Ympäristöoppi ei oikeastaan ole yksi oppiaine, vaan se muodostuu viidestä toisiinsa liittyvästä oppiaineesta. Nämä oppiaineet ovat biologia, fysiikka, kemia, maantieto ja terveystieto. Ympäristöopin keskeinen tavoite on opettaa lapsille ja nuorille tapoja toimia. Hankittua tietoa käytetään johonkin toimintaan koulun tai oppilaan arjessa. (Juuti 2016.) Ympäristöoppi lisää oppilaiden ymmärrystä luonnon ja ekosysteemien toiminnasta ja tarjoaa vuorovaikutustaitojen oppimisen myötä mahdollisuuksia toimia ympäristön hyväksi.
Lähde Juuti, Kalle 2016, toim. Ympäristöoppia opettamaan. PS-kustannus, Juva.

Ekologinen kestävä kehitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa:

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 tunnistetaan kestävän kehityksen välttämättömyys ja kestävä elämäntapa on asetettu opetussuunnitelman yhdeksi arvoperustaksi. Opetussuunnitelman perusteissa nimetään seuraavat arvot arvoperustaksi:
  • Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen;
  • Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia;
  • Kulttuurinen moninaisuus rikkautena;
  • Kestävän elämäntavan välttämättömyys.
Kestävän elämäntavan arvoperustaa ja välttämättömyyttä selvennetään opetussuunnitelman perusteissa toteamalla, että ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tavoitteeksi asetetaan ohjata oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat tutut, ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. (Opetushallitus 2016, 15-16.)
Ekososiaalinen sivistys on opetussuunnitelmassa uusi käsite. Se painottuu ekologisuuden ohella ihmisyyteen ja toimijuuteen, sillä sen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä. Samalla ekososiaalinen sivistys rakentaa osaamisen pohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle, joka puolestaan viittaa teknologiseen ulottuvuuteen. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi. Lisäksi puhutaan teknologian vastuullisesta kehittämisestä ja käyttämisestä, kulutustottumuksista, tuotantotavoista ja toimijuudesta, joiden avulla etsitään nykyistä modernia elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Perusopetuksen tavoitteiksi asetetaan näköalojen avaaminen sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen. (Opetushallitus 2016, 16.)

Lähde: Opetushallitus 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus, Määräykset ja ohjeet 2014:96, 4. painos. Next Print Oy, Helsinki. http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf



Ekologisen ulottuvuuden sisältöalueet ja tehtävien tavoitteet:

Ekologinen kestävyys kouluyhteisön hyvinvoinnissa näkyy arkipäivän toiminnoissa. Ympäristöopin tunneilla voidaan tutustua koulun lähiympäristöön ja lähiluontoon, tutkia kasvi- ja eläinlajeja ja seurata vuodenaikojen vaihtelua. Opetustuokiot ulkona ja lähiympäristössä edistävät oppimista ja luokkayhteisön vuorovaikutuksellista hyvinvointia. Koulun sisällä voidaan ohjata oppilaita lajittelemaan jätteet ja keskustelemaan kiertotalouden ja kierrätyksen ekologisesta merkityksestä. Jätteiden lajittelu on konkreettinen asia, jossa lapsi tuntee osallistuvansa kestävän kehityksen edistämiseen. Kouluruokailussa voidaan siirtyä kasvispitoiseen lähiruokaan ja minimoida ruokahävikki. Oppilaita voidaan kannustaa liikkumaan kouluun ekologisesti jalan tai polkupyörällä. Näihin ekologista kestävyyttä edistäviin sisällöllisiin teemoihin olemme koonneet opetusvinkkejä.

Tehtäväpaketti muodostuu kolmesta sisältöalueesta, jotka käsittelevät ekologista kestävyyttä. Ensimmäisen tehtäväpaketin teemana on lähiluonto ja hyvinvointi. Tehtävät johdattelevat oppilasta luomaan ja vahvistamaan omaa henkilökohtaista luontosuhdettaan. Varhain lapsuudessa ja nuoruudessa koetut luontoelämykset ja ymmärrys ekosysteemien toiminnasta vahvistavat kehittyvää luontosuhdetta. Toisen tehtäväpaketin teemana on jätteensynnyn ehkäisy, oikeaoppinen lajittelu ja kierrätys. Tehtävien tavoitteena on ymmärtää kiertotalouden periaatteet sekä uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen kierrätyksen merkitys ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnille. Kolmannen sisältöalueen teemana on liikkuminen ja kuljetus. Sisältöalueen tehtävät johdattelevat oppilaita ymmärtämään omien liikkumistapojen ja valintojen ekologisen merkityksen. Tehtävissä huomioidaan myös liikkumisen muotojen vaikutus yksilön elämäntapoihin ja fyysiseen hyvinvointiin.

Lähiluonto ja hyvinvointi

Luonnonympäristöllä on suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Luonnossa ihmisen mieli lepää, elpyy ja virkistyy. Stressi ja ahdistus hellittävät, pulssi ja syke laskevat ja keskittymiskyky paranee. Metsäluonnon on tutkitusti havaittu olevan merkityksellinen hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä. Ks. lisää Elvyttävä metsä - Luonto lisää hyvinvointia: http://lehti.luontoportti.fi/fi/artikkelit/elvyttava-metsa
Metsillä on tärkeä ja merkitys myös suomalaisten kulttuuriselle identiteetille ja luontosuhteen syntymiselle sekä sen ylisukupolviselle jatkumolle. Suomalaisten asuinympäristöissä on paljon lähiluontoa ja lähimetsiä. Myös kaupunkikoulujen läheisyydessä on usein metsiköitä tai puistoja. Ekologisen kestävyyden näkökulmasta on tärkeää vaalia lähiluontoa ja sen moninaisuutta. Lähiluonto on oivallinen oppimisympäristö ja hyvinvoinnin tuottaja oppilaiden ja koulun arjessa. Koulujen pihat ovat joskus ankeita asfalttikenttiä. Voisiko koulun yhteisenä projektina olla piha-alueen uudistaminen vihreäksi oppimisympäristöksi ja virkistäväksi taukopaikaksi, jossa on pensaita, puita, polkuja, penkkejä ja liikuntamahdollisuuksia?


Jätteensynnyn ehkäisy, oikeaoppinen lajittelu ja kierrätys

Nykyaikainen yhteiskunta perustuu pitkälti kuluttamiseen ja juurikin erilaisten materiaalisten hyödykkeiden kuluttamiseen. Toisen ekologisen kestävyyden sisältöalueen tehtävät käsittelevätkin kierrättämistä sekä jätteiden synnyn ehkäisemistä. Jatkuva luonnonvarojen lisääntyvä käyttäminen ei ole mahdollista, vaan ihmisten olisi kiinnitettävä huomiota siihen, miten luonnonvaroja käytetään järkevästi samalla tulevien sukupolvien tarpeet huomioiden. Myös peruskoulun opetussuunnitelman laaja-alaisissa tavoitteissa (L3 itsestä huolehtiminen ja arjen taidot) painotetaan kestävän kuluttamisen näkökulmaa.


Jätteiden ehkäisemisen sekä lajittelun aihealueen tehtävissä pyritään saamaan oppilaat tietoisiksi kierrättämisen kaikista näkökulmista aina kuluttamisen vähentämisestä oikeanlaiseen lajitteluun. Useinkin painotetaan kierrättämisen tärkeyttä luonnonvarojen säästämiseksi, mutta myös tarpeettoman kulutuksen vähentäminen on tärkeässä kestävän tulevaisuuden luomisessa. Kierrättäminen koetaan usein myös haastavaksi, sillä ei olla varmoja, mihin lokeroon mikäkin materiaali kuuluu. Konkreettisten kierrätystehtävien avulla kynnys kierrättämiseen pienenee myös koulun ulkopuolella. Kouluyhteisössä kierrättämisen näkökulman tulisi näkyä myös jokapäiväisessä arjessa satunnaisten oppituntien sijaan esimerkiksi ympäristöopissa, ja kierrättämiseen liittyvien moninaisten tehtävien avulla kestävää tulevaisuutta on helpompi rakentaa. 

Liikkuminen ja kuljetus
Kolmannen sisältöalueen, eli liikkumisen ja kuljetuksen, tavoitteena on tarjota tehtäviä, joiden avulla peruskoulun oppilaiden kanssa voi pohtia liikenteestä aiheutuvia ympäristöhaittoja, sekä koulumatkoilla, että vapaa-ajalla. Oppilaita ohjataan terveellisempään ja vähäpäästöisempään liikkumistapaan. Oppilaat kasvattavat samalla hyvinvointiaan valitsemalla terveyttä ja kuntoa edistäviä liikkumistapoja. Samalla vähennetään ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Jo perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2014, s.43) sanotaan, että “oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla”. Lisäksi vuoden 2017 Move-mittausten mukaan vain kolmannes peruskoululaisista liikkuu nykyisin suositusten mukaan, eli ainakin 1h päivässä ja nuorten fyysinen toimintakyky ja liikkuvuus on heikolla tasolla. Kun koulyhteisössä pohditaan kestävän kehityksen mukaisia liikuntamuotoja, samalla panostetaan lasten ja nuorten terveyteen ja liikkumiseen sekä koulun viihtyvyyteen ja toimivuuteen ja kannustetaan ratkaisuilla kestävämpään elämäntapaan. Jo esimerkiksi koulumatkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä voi lisätä myös oppilaan innostusta liikkua muutkin vapaa-ajan matkat ympäristöystävällisemmin ja oman terveytensä huomioonottaen. Samalla oppilaat saavat tietoa liikenteen vaikutuksista omaan sekä koko maailman ilmastoon ja ympäristöön ja ymmärtävät liikenteestä aiheutuvien ympäristöhaittojen vakavuudet ja kestävämmän elämäntavan merkityksen ympäristölle ja maapallolle. Jo pienetkin teot ovat merkittäviä maapallomme hyvinvoinnin kannalta.
Uutisointi lasten ja nuorten heikosta fyysisestä liikkuvuudesta:




SISÄLTÖALUE 1. LÄHILUONTO JA HYVINVOINTI


Näissä tehtävissä lähdetään yhdessä ulos oppimaan koulun lähiluontoon ja lähiympäristöön. Koulun kaikkia oppiaineita voi opettaa ulkona. Opettajan kannattaa myös teettää kotitehtäviä, joissa oppilaita ohjataan ulkoilemaan ja havainnoimaan oman kodin lähiluontoa ja koulumatkan luontoa. Tässä esiteltävissä tehtävissä keskitytään metsäluontoon.
Kirjallisuusvinkkejä opetuksen suunnitteluun ulkona ja lähiluonnossa:

Tampio, Hanna & Tampio, Matti (2014). Ulos oppimaan. Sata ideaa ulko-opetukseen. PS-kustannus, Juva.

Kettunen, Anna & Laine, Aulikki (2017, toim.). Ilmiöt ihmeteltäviksi: monialaisia ideoita ulkona oppimiseen. PS-kustannus, Juva.
                           

Koulu ja luokka voi kartoittaa oman tilanteensa lähiympäristöjen hyödyntämisestä opetuksessa ja koulupäivä aikana Kierrätyskeskuksen sivustolta löytyvän lomakkeen avulla: https://www.kierratyskeskus.fi/files/5069/koulu_lahiymparisto_FILL.pdf

TEHTÄVÄ 1. KUMMIMETSÄ
Koulun lähellä olevaan metsään tai metsikköön voi koulu tai luokka perustaa oman kummimetsän. Kummimetsästä pidetään hyvää huolta ja siellä retkeillään säännöllisesti. Retkillä voidaan tarkkailla luontoa eri vuodenaikoina ja tutkia kasvi- ja eläinlajeja. Mitä ihmisen jälkiä metsässä on havaittavissa ja miltä näyttää metsä tulevaisuudessa kun puut kasvavat? Omaan kummimetsään on mukava mennä leikkimään, rauhoittumaan ja oppimaan uusia asioita. Maanomistajan kanssa kannattaa sopia kummimetsän käytöstä, vaikka retkeily kuuluukin jokamiehenoikeuksien piiriin.
Lähde: Kettunen, Anna & Laine, Aulikki (2017, toim.). Ilmiöt ihmeteltäviksi: monialaisia ideoita ulkona oppimiseen. Kummimetsä. PS-kustannus, Juva. s. 89.

TEHTÄVÄ 2. JOULURAUHAA METSÄNELÄIMILLE
Entisaikaan metsästäjät veivät joulun aikaan ruokaa metsän eläimille ja julistivat joulurauhan metsään. Lasten kanssa tehdään tyhjistä maitopurkeista lintulaudat etukäteen ja lähdetään metsään nuotioretkelle.
Virittäytyminen: Hiljainen kävely talviaamun hämärässä. Lasten kanssa kävellään hiljaisuudessa lähimetsään tai jos nuotiopaikka on koulun pihalla, tehdään lähiympäristössä aamukävely.
Nuotiopaikalla: Sytytetään nuotio ja käydään läpi ääniä, joita oppilaat kuulivat matkalla. Oppilaat menevät piiriin ja laittavat silmät kiinni. Opettaja tekee ääniä ja oppilaiden tehtävänä on tunnistaa ne (esim. lumen narskutus, puunrungon koputus, lumen lapiointi, yskiminen, talvitakin kahina). Mitä luonnonääniä kuuluu?
Nuotiopopcorn: Opettaja lukee tarinan nuotiolla. Sen jälkeen paistetaan popcornit nuotiohalsterilla.
Eläinten ruokkiminen hiljaisuudessa: Hiljennytään ja ripustetaan lintulaudat puiden oksille. Talven aikana käydään lisäämässä ruokaa linnuille.
Vinkkejä: Metsäretken voi järjestää iltakouluna vanhempainillan merkeissä. Retken elämyksistä voi ammentaa ideoita kuvataiteen ja kirjallisuuden oppitunneille.
Lähde: Tampio, Henna & Tampio, Matti (2014). Ulos oppimaan. Sata ideaa ulko-opetukseen. PS-kustannus, Juva., s. 50-51.
Ohjeita:
Lintulaudat maitopukeista, Tampio & Tampio 2014, s. 114
Popcorn halsteri, Tampio & Tampio 2014, s. 116

TEHTÄVÄ 3. KEVÄINEN METSÄRETKI
Tarvikkeet: 4,5 metrin naruja, pikkulapio, purkki, suurennuslasi, muistiinpanovälineet
Oppilaat jaetaan pienryhmiin ja jokainen ryhmä valitsee oman tutkimuspaikan metsästä. Paikka rajataan neliömetrin suuruiseksi narun ja keppien avulla. Tutkimusneliöstä otetaan valokuva. Tutkitaan ja tunnistetaan kasvilajeja, sammalia, jäkäliä, sieniä, kiviä. Kaivetaan pieni kuoppa ja tutkitaan maaperää. Kirjataan havainnot muistiin. Laitetaan purkki kuoppaan ja peitetään se risuilla ja lehdillä. Tullaan parin päivän päästä tutkimaan, mitä selkärankaisia hyönteisiä on jäänyt purkin pohjalle. Kirjataan hyönteiset muistiin ja päästetään ne takaisin luontoon. Seurataan kevään etenemistä omalla tutkimuspaikalla.

Lähde: Kettunen, Anna & Laine, Aulikki (2017, toim.). Ilmiöt ihmeteltäviksi: monialaisia ideoita ulkona oppimiseen. Puu ja ystävät. PS-kustannus, Juva. s. 89.




SISÄLTÖALUE 2. JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISY, OIKEAOPPINEN LAJITTELU JA KIERRÄTTÄMINEN 


Kuluttamisen määrä on ollut kasvussa viime vuosina, ja tämä näyttäytyy selkeästi myös jätteiden määrän kasvuna. Jätteiden määrän kasvaminen on myös seurausta tuotteiden eliniän lyhenemisestä ja teollisuuden kokonaistuotantomäärien kasvusta. Keskimäärin jokainen suomalainen tuottaa noin 500 kiloa vuosittain yhdyskuntajätettä. Kaatopaikalle päätyvät tuotteet kaventavat elinympäristönä olevaa aluettamme sekä kuluttavat luonnonvaroja. Näin ollen jo syntyvien jätteiden määrää tulisi vähentää, ja tavaroiden sekä asioiden kierrättäminen on tähän hyvä keino. Kierrättämisellä voidaan tarkoittaa tavaroiden lajittelemista oikeisiin jäteastioihin, jolloin tavaroihin käytetyt materiaalit tulevat uusiokäyttöön ja luonnonvaroja säästetään. Jätteiden lajittelemisen ja kierrättämisen kautta säästetään myös rahaa, ja mitä moninaisempia tuotteita voidaan hyödyntää uudelleen lajittelun kautta. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste Suomessa on noin 30 prosenttia, mutta tämä jää selkeästi Euroopan Unionin kierrätystavoitteesta, joka on 65 prosentti vuoteen 2030 mennessä. Jätteiden määrää voi ehkäistä ostamalla kestäviä tuotteita tarpeeseen ja ostamalla tuotteita, joissa on vähän pakkausmateriaalia. Lisäksi tavaroita ostettaessa olisi ostettava tuotteita, jotka on mahdollista käytön jälkeen mahdollista kierrättää.

Kouluympäristössä kierrättämisen näkökulman tuominen on myös tärkeässä roolissa, jotta kierrättämisestä tulisi osa oppilaiden arkielämää. Esimerkiksi vierailut paikallisessa jättenkäsittelylaitoksessa auttaa oppilasta hahmottamaan, kuinka isosta ilmiöstä on oikein kyse. Kierrättäminen tulisi näkyä koulun arjessa ja kierrättämisen lisääminen sekä jätteen synnyn vähentäminen olisi asetettava yhdeksi jokaisen koulun kestävän kehityksen kärkitavoitteista.

 Oppilaat ja opettaja voivat käyttää kierrätyksessä apuna Lassilan ja Tikanojan 2011 lajitteluapuria: http://www.lajitteluapuri.fi/etusivu 

 Luokka ja koulu voi myös kartoittaa oman kierrätys- ja lajittelutilanteensa Kierrätyskeskuksen sivustolta löytyvän kartoituslomakkeen avulla: https://www.kierratyskeskus.fi/files/5066/koulu_jatteet_FILL.pdf  

Aiheeseen liittyvä kuva
Lähteet:

Loukola M-L. 2007. Käsikirja kouluille ja oppilaitoksille:KESTÄVÄN ELÄMÄNTAVAN OPPIMINEN. Kestävä kehitys opetukseen,arkikäytäntöihin ja toimintakulttuuriin. Helsinki: Yliopistopaino Oy.

Juupajoki–Kuhmalahti–Luopioinen–Längelmäki–Orivesi–Pälkäne–Sahalahti 2000.
Längelmäveden seudun kestävä kehitys. 21.vuosisadan opas perheille, yhteisöille, yrityksille ja kunnille.

Onni Kotitalous 7-9 , Kukkola, K., Meronen, K. & Summanen, A-M. 2015. Helsinki: Otava.




TEHTÄVÄ 1. LAJITTELUA JA KIERRÄTYSTÄ PISTETYÖSKENTELYNÄ

Luokka-aste: 5 - 9 lk Kesto 4x10 min Työpistetyöskentely 4 - 6 oppilasta/ryhmä Tavoitteena oppia kierrätyssanastoa, kierrätystä, itsenäistä tiedonhankintaa, ryhmätyötaitoja Välineet:
1. piste:IPad vähintään 4 kpl, 2. piste: kierrätyssanakortit ja vastaukset (liite1) 3. piste: lajittelusanakortit (liite 3) tai konkreettisia lajiteltavia tavaroita, lajittelupaikkaparerit (liite 2) ja oiketavastaukset (liite4) 4. piste: pohtia kodin lajittelua Liitteet ovat tulostettavia. 1.PISTE KIERRÄTYSPAIKAT - Tutustukaa Ipadilla kotikaupunkinne kierrätyspaikkoihin osoitteessa https://www.kierratys.info/ - Etsikää kotianne lähinnä oleva paikka, johon voit viedä: -isot metallitavarat esim. polkupyörä -muovipakkaukset esim. pullot, pussit -sähkölaitteet esim. tulostin -energiansäästölamput -paristot ja pienet akut -ajoneuvoakut -tekstiilit ja vaatteet -rakennus- ja puutarhajäte sekä puu -vaarallinen jäte esim. moottoriöljy - Yllättikö joku? Onko kotisi lähellä kaikille jätteille kierrätyspaikka? 2.PISTE KIERRÄTYSSANASTOA Voidaan pelata sanaselityspelinä (vaativampi), jossa oppilaat ottavat pinosta vuorotellen lapun, jossa on sana ja sen selitys. Tai voidaan yhdistää oikea sana ja selitys (helpompi). Oppilaat etsivät pareja, eli yhdistävät sanan ja selityksen vierekkäin pöydälle. Sanalaput ovat lopussa liite 1. 3.PISTE JÄTTEIDEN LAJITTELUA Lajiteltavat jätteet voivat olla sanalappuja (liite 3) tai konkreettisia esineitä. Oppilaat lajittelevat jätteet oikean lajittelupaikan (liite 2) monisteen eteen. Oikeat vastaukset (liite 4) 4. PISTE MITEN TEILLÄ KIERRÄTETÄÄN? Oppilaat keskustelevat ryhmässä kotiensa kierrätyksestä. Mitä kierrätetään? Millainen on kodin keräyspiste? Minne kierrätettävä jäte viedään? Voisko kotona kierrättää vielä jotakin muuta? Voisiko kodin keräyspistettä muuttaa paremmin toimivaksi?

LIITE 1 Kierrätyssanoja

LIITE 2 Lajittelupaikat

LIITE 3 Jätesanat

LIITE 4 Jätesana-tehtävän vastaukset









TEHTÄVÄ 2. LAJITTELUPELI


 Luokka-aste: 3-7 lk.
Tehtävän tavoite: Kerrata tai orientoida aiheeseen: jätteiden oikeanlainen lajittelu ja kierrätys. Kerrata oppilaiden tietoJa ja taitoJa jätteiden oikeaoppisesta lajittelusta ja niiden perusteista esimerkiksi kierrätysjakson lopussa tai kartoittaa oppilaiden ennakkotietoja ja käsityksiä aiheesta kierrätysjakson alussa.
Varattava aika: 15-30 min
Käytettävät materiaalit: teippi, puutikku tai valmiit viivat (esim. liikuntasalin lattia) TAI pihatelineet ja kasvit, kivet tms.
Oppimisympäristö: koulun piha / liikuntasali
Oppiaineet: Liikunta, biologia / ympäristöoppi, kotitalous
Pelin järjestelyt: Maahan piirretään / teipataan / valitaan 3-10 viivaa, jotka nimetään haluttujen kierrätyspisteiden mukaan: biojäte, paperi, kartonki, energiajäte, lasi, metalli, muovi, vaarallinen jäte, sekajäte, vaatteet ja tekstiilit. Mitä enemmän viivoja valitaan, sitä vaikeammaksi peli muuttuu. Viivojen sijasta kierrätyspisteitä voivat olla myös esimerkiksi pihan eri puut, kivet, telineet, lipputanko, tolpat jne.

  • Ennen pelin aloitusta voi kerrata kierrätyksen pelisääntöjä: Mitä mihinkin kierrätysastiaan saa laittaa TAI peli voi toimia myös oppilaiden ennakkokäsitysten ja tietojen kartoittajana, jolloin tehtävä voi toimia myös orientoivana tehtävänä isomman jakson alussa TAI peli voi toimia myös kertaustehtävänä isomman jakson lopussa kartoittaen opittuja tietoja ja taitoja.

Pelin idea ja kulku: Peli on variaatio tutusta maa-meri-laiva -leikistä. Oppilaat asettuvat riviin/ryhmäksi yhdelle viivoista/pisteistä pelin aluksi. Opettaja huutaa jonkin roskan (esim. pahvilaatikko, sanomalehti, pilttipurkki, maitopurkki..) ja oppilaiden pitää juosta sille kierrätyspisteelle, jonne kyseinen roska kuuluu. Väärälle kierrätyspisteelle mennyt tai viimeisenä oikealle pisteelle ehtinyt juoksija putoaa pelistä ja saa keksiä seuraavan roskan. Jos joku menee väärälle kierrätyspisteelle, voidaan pohtia yhdessä miksi kyseistä roskaa ei saa laittaa väärin valittuun jäteastiaan. Pelin voittaa viimeiseksi jäänyt juoksija.

  • Peliä voi varioida esimerkiksi tavaroiden uusiokäytön näkökulman huomioonottaen.

Pelin idea on sovellettu ja mukailtu kirjasta:  Kettunen, A. & Laine, A. 2017. Ilmiöt ihmeteltäviksi. Monialaisia ideoita ulkona oppimiseen. Jyväskylä: PS-kustannus. Kirjan tehtävästä: Lajittelupeli ulkona.



TEHTÄVÄ 3. MIELIPIDEJANA LAJITTELUSTA
Luokka-aste: 5-9 lk
Tavoitteet: Kartoittaa ja herätellä oppilaiden mielipiteitä ja ajatuksia kierrättämisestä ja tavaroiden uusiokäytöstä, lainaamisen ja vuokraamisen periaatteista, materiaalittomasta kulutuksesta sekä kestävemmistä kulutusvalinnoista. Tehtävä voi toimia orientoivana tehtävänä tunnin/jakson alussa tai kartoittaa oppilaiden mielipidettä jakson/oppitunnin jälkeen.
Varattava aika: 10-25min (riippuen keskustelun määrästä)
Käytettävät materiaalit: Väittämälista (voi keksiä myös lisäksi omia), 3 A4 lappua: Samaa mieltä, en osaa sanoa, eri mieltä.
Oppimisympäristö: luokkahuone, koulun piha, liikuntasali
Oppiaineet: kotitalous, biologia, ympäristöoppi, yhteiskuntaoppi

Järjestelyt ja idea:
Tehtävässä luokkaan muodostetaan mielipidejana. Janan toiseen päähän, esim. seinään tai tuoliin tms. kiinnitetään lappu: "Samaa mieltä" ja toiseen päähän "Eri mieltä" tai voi näiden tilalla käyttää myös hymy- ja surunaamoja. Keskelle janaa tulee "En osaa sanoa" -lappu tai vastaavasti kysymysmerkki -lappu. Opettaja esittää erilaisia väittämiä kierrätykseen ja jätteisiin liittyen sekä uusiokäyttöön ja kestävämpään kuluttamiseen liittyen. Oppilaat voivat siirtyä väittämän kuultuaan janalla mihin kohtaan haluavat, sen mukaan mitä mieltä ovat asiasta. Jossain tilanteissa vastaukset voivat olla yksiselitteisiä ja kaikki siirtyvät samaan kohtaan, mutta osa voi olla myös monitulkintaisia tai oppilailla ei ole mielipidettä asiasta, jolloin hän voi jäädä janan keskelle. Jokaisen kysymyksen jälkeen kannattaa käydä yhdessä vastauksia läpi ja opettajan kannatta kysellä miksi oppilaat ovat valinneet juuri kyseisen kohdan janalta ja väittämään liittyviä ajatuksia.

Esimerkkiväittämiä löytyy Kiertokapulan sivulta:
Jätejana - materiaali 7-9lk. https://www.kiertokapula.fi/wp-content/uploads/2015/04/J%C3%A4tejana_materiaali_7-9lk.pdf

Tehtävä on mukautettu hieman Kiertokapulan 2018. Vastuullisia ympäristötekoja. Materiaalit kouluille ja oppilaitoksille. Tehtävästä: Jätejana (7-9lk). https://www.kiertokapula.fi/jatehuolto/oppaat-ja-muut-materiaalit/materiaalit-kouluille-ja-oppilaitoksille/






SISÄLTÖALUE 3. LIIKKUMINEN JA KULJETUS
Suomalaiset tekevät keskimäärin kolme matkaa vuorokaudessa ja matkoista kertyy keskimäärin 45 km päivässä (työ, koulu, ostos, harrastus ja asiointimatkat). Liikenteen aiheuttamat päästöt asukasta kohden ovat Suomessa Euroopan toiseksi suurimmat Norjan jälkeen. Liikenne tuottaa Suomessa vajaan viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, joista suurin osa tulee tieliikenteestä (90%). Tieliikenteestä puolestaan n. 58% päästöistä aiheutuu henkilöautoliikenteestä ja n. 37% tavaraliikenteestä. Autoilulla on lentämisen jälkeen suurimmat yksikköpäästöt kilometriä kohden. Kasvihuonekaasuiksi kutsutaan kasvihuoneilmiötä aiheuttavia ilmakehän kaasuja, joita ovat hiilidioksidi, typpioksidi, metaani, CFC-yhdisteet, otsoni ja typen oksidit. Hiilidioksidilla on merkittävä osuus ilmaston lämpenemisessä ja siitä aiheutuvassa ilmastonmuutoksessa ja muut kasvihuonekaasut voimistavat osaltaan luonnollista kasvihuoneilmiötä, mikä nostaa maapallon lämpötilaa. Tieliikenteen yleisimmät polttoaineet, bensiini ja dieselöljy, sisältävät fossiilista hiiltä, joka moottorissa palaa hiilidioksidiksi. Pakokaasut sisältävät myös palamattomia polttoaineosia ja palamisen sivutuotteita, kuten typen oksideja, jotka happamoittavat maaperää ja vesistöjä sekä rehevöittävät vesistöjä. Pakokaasut sisältävät myös mm. häkää, hiilivetyjä, rikkidioksidia ja erilaisia hiukkasia, jotka ovat haitallisia hengitettäessä. Päästöjen lisäksi liikenne aiheuttaa ruuhkia ja meluhaittoja ja tarvitsee väyliä, pysäköinti-, varastointi- ja huoltotilaa sekä polttoaineen jakeluverkoston, jotka kilpailevat tilasta luonnon kanssa. Liikenne on yksi suurimmista ympäristönkuormittajista.


 Meistä jokainen voi vaikuttaa omiin liikkumisesta syntyviin päästöihin suunnittelemalla ja järkevöittämällä liikkumistaan. Energian käytön kriittinen tarkastelu ja energian kulutuksen vähentämismahdollisuuksien etsintä ovat välttämättömiä jokaisen henkilökohtaisessa elämässä, kaikilla sektoreilla sekä kouluissa ja oppilaitoksissa. Tekemillämme pienilläkin ratkaisuilla liikenteen suhteen on merkitys ympäristöön, terveyteen, turvallisuuteen ja talouteen.




Tietoa ympäristövaikutusten mittareista:

Tietoa liikenteen ympäristövaikutuksista:


Tietoa kasvihuonekaasuista ja kasvihuoneilmiöstä:

Lisävinkkejä liikkumiseen ja liikenteeseen:


 Lähteet:



Aho, E., Helander, S., Piiroinen, S. & Tervo, K. 2015. Rauman varhaiskasvatuksen kestävän kehityksen opas. https://www.rauma.fi/wp-content/uploads/2016/11/Rauman-varhaiskasvatuksen-keke-opas_11.2.2016.pdf



Autoalan tiedotuskeskus. Ympäristö. Autoala ja ilmastonmuutos. Liikenteen vaikutus ilmastonmuutokseen. http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/ymparisto/autoala_ja_ilmastonmuutos/liikenteen_vaikutus_ilmaston_muutokseen



Autoalan tiedotuskeskus. Ympäristö. Autoala ja ilmastonmuutos. Liikenteen päästövähennystavoitteet. http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/ymparisto/autoala_ja_ilmastonmuutos/liikenteen_paastovahennystavoitteet



CO2-raportti. Tietoa ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos on aikakautemme vakavin uhka. http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastonmuutos



Edu.fi. Kestävä elämäntapa ja globaalivastuu. Teemoja ja tehtäviä. Liikenteen ympäristövaikutukset. http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/kestava_kehitys/teemoja/vaihtoehtoja_liikkumiseen/liikenteen_ymparistovaikutukset



Ekotiimi. 2018. Kohti kestävämpää elämäntapaa. Liikkuminen. https://asiakas.kotisivukone.com/files/ekotiimi.kotisivukone.com/liikkuminen_valmis_fix.pdf


Helsingin Seudun Liikenne Kuntayhtymä. Oppilaitoksille. Vinkkejä opetukseen. Alakoulu, Yläkoulu ja toinen aste. https://www.hsl.fi/oppilaitoksille/vinkkeja-opetukseen/alakoulu   https://www.hsl.fi/oppilaitoksille/vinkkeja-opetukseen/ylakoulu-ja-toinen-aste

Ilmasto-opas. Muutoksen syyt ja seuraukset. Hillintä. Päästöjen vähentäminen Suomessa. Yhdyskuntarakenne ja liikkumisesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.

Opetushallitus. 2007. Kestävän elämäntavan oppiminen. Kestävä kehitys opetukseen, arkikäytäntöihin ja toimintakulttuuriin. http://www.oph.fi/download/46869_Kestava_elamantapa.pdf





TEHTÄVÄ 1. TEEMAPÄIVIÄ JA VIIKKOJA
Osallistujia voivat olla: 1-9 lk. ja toinen aste sekä koko koulun henkilökunta
Tavoite: Lisätä oppilaiden kuten myös koulun henkilökunnan tietoisuutta erilaisten liikuntamuotojen ympäristöystävällisyydestä ja hyvinvointia tuottavista tekijöistä. Lisätä koko kouluyhteisön liikkumista ja siten hyvinvointia sekä ympäristöystävällisempien liikuntamuotojen kannattamista. Lisätä kouluyhteisön mahdollisuuksia auttaa oppilaita ja koulun henkilökuntaa valitsemaan omalle terveydelleen ja ympäristön kantokyvylle sopivampia vaihtoehtoja koulu- ja työmatkan liikkumiseen → erilaisin yhteisin ratkaisuin ja toimintojen avulla lisätään oppilaiden innostusta ja mahdollisuuksia liikkua työ- ja koulumatkat kävellen tai pyörällä. Teemapäiviin ja viikkoihin voi osallistua koko koulu tai yksi luokka. Teemapäivät ja viikot sopivat hyvin milloin vain kouluvuoden aikana toteutettaviksi. Teemojen ympärille saa myös hyvin rakennettua erilaisia projekteja yhdistäen useampaa eri oppiainetta tai sisältöjä oppitunneille ja päivänavauksiin.
Varattava aika: päivä, viikko tai jopa kuukausi
Oppiaineet: terveystieto, maantieto ja biologia/ympäristöoppi, äidinkieli, yhteiskuntaoppi, liikunta, kuvataide

Teemaviikkoja ja päiviä ja projektimahdollisuuksia, jotka voivat koskea koko koulua tai olla vaikka yhden luokan tai luokka-asteen tavoitteena. Teemoihin voi helposti lisätä erilaista toimintaa ja tietoiskuja.

Autoton päivä / viikko
  • Autotonta päivää vietetään Suomessa joka kerta 22.9. -  Suomessa Auton vapaapäivää on vietetty vuodesta 2000
  • Kun pidät yhden autottoman päivän viikossa ja käytät julkista liikennettä, vähennät hiilidioksidipäästöjä vuodessa 229 kg, vältyt ajamiselta ruuhkassa ja edistät autotonta liikkumista
  • Käytetään hyödyksi kimppakyytejä, pyöräilyä, kävelemistä tai joukkoliikennettä
  • Joillakin paikkakunnilla autoton päivä näkyy mm. halvempina joukkoliikenteen lippuina tai ilmaisina aamiaisina 
    • Koulussa voitaisiin pohtia oma kannustin siihen, että auto jätettäisiin kotiin koulu- ja työmatkan ajaksi (ei edes vanhempien kyydillä kouluun)
    • Olisi kuitenkin tärkeää muistaa, ettei kannustin mene itse päivän aiheen ohitse -> tärkeintä on pohtia ja keskustella auton vaikutuksesta ympäristöön ja omaan hyvinvointiin 


Kävelen tai pyöräilen päivä / viikko

  • Oppilaita ja koulun henkilökuntaa kannustetaan liikkumaan kävellen tai pyörällä kouluun/työpaikalle -> yhdestäkin teemapäivästä voi syntyä joillekin elämänmittainen tapa
  • Tavoitteena auton ja joukkoliikenteen vähentäminen, oman terveyden edistäminen ja hyvinvointi
  • Oppilaiden kanssa voi ennen tai teemapäivän/viikon aikana suunnitella yhdessä koulun pihalle heidän toiveidensa mukainen pyöräparkki, joka innostaisi koulun oppilaita ja henkilökuntaa ajamaan useammin pyörällä kouluun (katos, riittävästi pyörätelineitä, hyvä paikka, helppo tulla..) 
  • Oppilaiden kanssa voisi pohtia, miten koulu voisi kannustaa oppilaita ja koulun henkilökuntaa liikkumaan enemmän pyörällä ja kävellen
    • Koulun käytävälle voisi laittaa vaikka laatikon, johon jokainen voisi käydä laittamassa oman ideansa (kyniä + paperia laatikon vieressä)
    • Laatikko tyhjennetään teemapäivän/viikon jälkeen ja lähdetään yhdessä suunnittelemaan esitettyjä ideoita eteenpäin, ideat voisi esitellä yhteisesti vaikka koko koulun yhteisissä aamunavauksissa  --> vaikuttaminen ja kuulluksi tuleminen, osallisuus ja vuorovaikutus tärkeitä sisältöjä
  • Hyvä konteksti ottaa esille liikenneturvallisuutta ja hyvää liikennekäyttäytymistä
  • Oppilaiden ja koulun henkilökunnan kanssa voisi tutkia ja pohtia koulun ympäristön ja koulumatkojen turvallisuutta
    • merkitään karttaan omien havaintojen perusteella vaarallisimmat kohdat koulutiellä ja koulun ympäristössä
    • Pohditaan, mitä itse koulu, oppilaat ja henkilökunta voisi tehdä turvallisen koulu- ja työmatkan eteen 
    • Pohditaan, kuinka kaupunki voisi vaikuttaa toiminnallaan turvallisemman koulu- ja työmatkan eteen ja otetaan tarvittaessa yhteyttä eri asiantuntijoihin ja päättäjiin 
  • Oppilaat voivat tehdä erilaisia postereita ja julisteita koulun käytäville ja  pyöräparkkiin muistutuksensa turvallisesta liikennekäyttäytymisestä, mutta myös kävelemisen ja pyöräilemisen ympäristöystävällisyydestä ja terveellisyydestä → kannustetaan liikkumaan kävellen tai pyörällä 



Kimppakyytipäivä / viikko
  • Määritellään oppilaiden ja henkilökunnan kanssa, mikä lasketaan kimppakyydiksi (onko esimerkiksi 2 henkilöä autossa kimppakyyti)
  • Keskustellaan kimppakyytien taloudellisesta ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta; useampi matkustaja vs. yksin matkustaminen
  • Oppilaat voivat tarkastella matkustamisen kustannuksia esimerkiksi Motivan Matkalla Suomessa -pelin avulla, jonka jälkeen aihetta voidaan pohtia myös työ-, koulu- ja harrastusmatkojen osalta: https://www.motiva.fi/matkalla_suomessa/peli-iso.html
  • Pohditaan milloin kimppakyyti on hyvä vaihtoehto? Milloin se ei oppilaiden tai henkilökunnan mielestä ole toimivin vaihtoehto ja mitä asialle voisi tehdä? 
  • Pohditaan miten koulu voisi lisätä omalla toiminnallaan ja ratkaisuillaan kimppakyytien käyttämistä (esim. jokin sähköinen alusta, jossa ilmoitetaan? tai opettajanhuoneen seinälle jokin ilmoitustaulun tapainen? Mitä vain keksii - samat toimisivat esimerkiksi luokassa.)

Käytä joukkoliikennettä päivä / viikko

  • Luokan kanssa voisi esimerkiksi merkitä isoon kaupungin karttaan kaupungin joukkoliikenteen reittejä (metro, raitiovaunu, bussiliikenne) ja pohtia, voisiko luokan oppilaat hyödyntää näitä julkisia liikenneyhteyksiä esimerkiksi koulumatkallaan tai harrastusmatkoihin. Samalla pohditaan myös joukkoliikenteen taloudellisuutta (paljonko maksaa, isompi porukka vs. yksin kulkeminen), ympäristöystävällisyyttä (päästöt, useampi henkilö samalla kertaa vs. yksin autoilu) sekä terveellisyyttä. 
    • kartta voi olla paperinen, heijastettuna taululle (piirtää reitit tauluun) tai smartboardilla (piirretään reitti tauluun)
  • Joukkoliikennettä voisi testata oppilaiden kanssa mm. kulkemalla seuraavaan matkan joukkoliikennettä käyttäen (esim. uimahalliin, eri tapahtumiin, urheilukeskukset tms. meno, joihin normaalisti jokainen kulkisi joko omalla kyydillä tai tilatulla bussilla ja jonne olisi järkevän pitkä matka kulkea joukkoliikenteellä). 
    • Samalla oppilaat tutustuisivat joukkoliikenteen aikatauluihin ja reitteihin sekä pysäkki- ja asemakäyttäytymiseen ja lippujen ostamiseen (kustannusasiat päätettävä jokaisen omalla tavallaan jos tätä toteuttaa). 


Liikuntaseikkailu lisää liikkumista

  • Tietoa liikuntaseikkailusta ja siihen liittyvästä seikkailukortista ja liikuntamerkinnöistä: Muuvit. Valo. Liikuntaseikkailu opettajanopas. https://storage.googleapis.com/valo-production/2017/09/150212-low_opeopus_liikuntaseikkailu.pdf
  • Liikuntaseikkailuun osallistuminen lisää oppilaiden liikkumista päivän aikana ja voi innostaa sitä kautta myös liikkumaan koulumatkat hyvinvointia ja ympäristöä säästäen kävellen tai pyörällä. Samalla oma liikkuminen ja siitä saatavat merkinnät yhdistetään muiden luokan oppilaiden kanssa ja saavutetaan yhdessä hauskoja ja mielenkiintoisia pysäkkejä.
Kenen kanssa voisin kulkea kouluun tai töihin?

  • Oppilaat voisivat myös pohtia, kenen kanssa voisi tulla yhdessä kouluun, esimerkiksi luokan oppilaista/kavereista → innostus kouluun pyöräilemiseen ja kävelemiseen sekä kimppakyyteihin ja julkisen liikenteen käyttöön voisi syntyä, jos olisi mukavaa matkaseuraa





TEHTÄVÄ 2. KULKUVÄLINEEN VALINTA
Luokka-aste: 3-7 lk.
Tehtävän tavoite: Ymmärtää ja tulla tietoiseksi eri matkojen kulkuvälineen valinnan taustalla vaikuttavista tekijöistä ja näkökulmista. Pohtia myös omia liikennemuotojen valinnan taustalla olevia tekijöitä sekä valinnan seurauksia oman terveyden, hyvinvoinnin, mutta myös ympäristön kannalta. Keksiä oman hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja/ratkaisuja matkojen kulkemiseen.
Varattava aika: Kohdat 1-2: 45min-1h.   kohta 3: n. 2-3x45min
Käytettävät materiaalit: Kohdat 1-2: Roolikortit, kyniä ja paperia, liitu/tussitaulu tai vaihtoehtoisesti iso paperi ja tussi.
Kohta 3: kartonkia ja kyniä/kierrätysmateriaaleja ja muita tarvikkeita (liima, lankaa tms.)
Oppimisympäristö: Koulun tilat (luokkahuone, liikuntasali, käytävä, koulun piha)
Oppiaineet: äidinkieli, biologia ja maantieto/ympäristöoppi, terveystieto, yhteiskuntaoppi, liikunta
1) Liikennemuodon valinta -draamaharjoitus
1.Opettaja monistaa oppilaille tehtäväkortit, joissa lukee eri kouluyhteisön tai eri ammatinalojen/asiantuntijoiden nimikkeitä -roolit oppilaille.
  • Kouluyhteisössä voisi olla: opettaja (onko esimerkiksi liikunnan, käsityön, biologian, terveystiedon, tms. opettaja), rehtori, oppilas, talonmies, terveydenhoitaja, koulupoliisi, siistijä ja oppilasryhmä 
  • Asiantuntija/ammattiryhmät: 
2.Oppilaat jaetaan 8 ryhmään ja jokaiselle ryhmälle annetaan roolikortti, jossa on 1 henkilö. Pienryhmissä keskustellaan ensin henkilön työstä, tavoitteista, asenteista, toiveista, asiantuntemuksesta ja kiinnostuksen kohteista
  • Opettaja voi antaa myös jo muutamia valmiita roolihenkilöstä kertovia asioita tai niitä voidaan ensin listata yhdessä; esim. kiireinen rehtori, joka haluaa ylläpitää koulun hyvää mainetta ja tietää eri kulkuneuvojen kustannukset tai Terveydenhoitaja, joka tuntee koulumatkaliikunnan vaikutukset oppimiseen ja jaksamiseen ja on huolestunut arkiliikunnan vähäisyydestä.
Tämän jälkeen oppilaille esitetään väittämä: Koulu/työmatkalla kannattaa kävellä, pyöräillä tai käyttää bussia tai metroa/raitiovaunua (pääkaupunkiseutu).
→ Pienryhmissä mietitään kyseistä väittämää oman roolihenkilön näkökulmasta ja kirjoitetaan ajatuksia ylös.

3. Pohdinnan jälkeen pienryhmät esittelevät oman roolihenkilönsä ja roolin mukaiset näkökulmat eri liikennemuodoista kaikille muille oppilaille → kerätään kommentteja ylös. Voi esittää myös draamallisesti siten, että opettajan antamaan väitteeseen vastataan pienellä esityksellä; Minkä kulkuvälineen esim. rehtori valitsee ja miksi - pieni tapaus/tilanne oppilaiden esittämänä (puhetta, toiminnallisuutta)

4. Lopuksi keskustellaan yhteisesti siitä, mitkä asiat vaikuttavat eri liikennemuotojen valintaan koulu- ja työmatkalla (elämäntilanne, ympäristöystävällisyys, raha, aikataulu, asenteet, tietoisuus, toiveet, matkan pituus, kulkumuodon järkevyys, terveys ja hyvinvointi..) Lisäksi voidaan tuoda mukaan keskusteluun näkökulmia siitä, mitä hyvinvointi on ja mistä se koostuu, ja mitkä asiat erityisesti koulumatkalla vaikuttavat hyvinvointiin. Mitkä asiat lisäävät hyvinvointia, mitkä vähentävät sitä? Miten eri roolihenkilöiden valinnat vaikuttavat heidän terveyteen ja hyvinvointiin, entä mitkä vaikutukset niillä on ympäristön hyvinvoinnin kannalta?

Tämä harjoitus on mukautettu versio Helsingin Seudun Liikenne -Kuntayhtymän tekemästä  viisaan liikkumisen hyödyt tehtävästä:
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/tehtavakortti_kaikki_viisaan_liikkumisen_hyodyt_0.pdf

2) Oman kulkuvälineen ja -muodon taustalla vaikuttavat tekijät
Millä perusteella valitsen kulkuvälineeni? Vaikuttavatko siihen nopeus, hyötyliikunta (terveys ja hyvinvointi), ympäristöystävällisyys, tavaroiden helpompi kuljettaminen, mukavuus, kaverit/tuttavat tai perhe, matkan pituus, raha…?  Kerätään suurimmat vaikuttajat esimerkiksi taululle ja pohditaan yhdessä miksi juuri nämä nousivat eniten esille ja voisiko jokin toinen näkökulma nousta tämän rinnalle tai ohi, jos ajatellaan kestävän kehityksen näkökulmasta? Voisiko esimerkiksi henkilöautolla liikkumisen mukavuus vaihtua pyöräilyn ympäristöystävällisyyteen?

  • Keskustellaan pyöräilyn ja kävelemisen hyvinvointia tuottavasta ominaisuudesta sekä joukkoliikenteen ympäristöystävällisyydestä verrattuna esimerkiksi henkilöautoiluun.

3) Tästä voi halutessaan jatkaa: Oppilaat suunnittelevat omien toiveidensa ja keskustelussa esille nousseiden perusteiden mukaan oman kulkupelin paperille (tai vaihtoehtoisesti voi tehdä esim. kuvataiteen ja käsityön tunneilla kierrätysmateriaaleista pienen mallin)

  • Mikä olemassaolevista voisi olla sen mukainen tai lähellä sitä? → Voisi esimerkiksi tuunata oman pyörän omien toiveiden mukaiseksi. 

TEHTÄVÄ 3. OMIEN KULKEMISMUOTOJEN JA LIIKENNEKÄYTTÄYTYMISEN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI

Luokka-aste: 5-8 lk.

Tehtävän tavoite: Tehtävän tavoitteena on kartuttaa oppilaiden omaa liikennekäyttäytymistään ja kulkutapojaan sekä ohjata ymmärtämään niiden haitallisia tai positiivisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Oppilaita ohjataan ympäristöä säästävämpiin ja omaa terveyttä edistävämpiin liikenne- ja kulkemisratkaisuihin. Samalla pohditaan koulun mahdollisuuksia lisätä oppilaiden, mutta myös esimerkiksi henkilökunnan terveyttä ja kestävää elämäntapaa kannustavia valintoja ja ratkaisuja, jotta käytännöt voisivat muuttua helpommin kestävää elämäntapaa huomioon ottaviksi.

Varattava aika:  n. 2 oppituntia (2x45min) -Ei putkeen vaan välissä aikaa tehdä päiväkirjaa ja omaa kartoitusta - pisimmillään yli viikko (riippuen miten pitkään oppilaat pitävät päiväkirjaa)

Käytettävät materiaalit: Internetsivut (testit, Google maps) kynä, paperi, ipad tai tietokone tai puhelin (jos tvt voi ja haluaa hyödyntää → testien teko, muistiinpanot, kuvat, taulukot, päiväkirja), liitu/tussitaulu tai smartboard

Oppimisympäristö: Oppilaiden oma elinympäristö ja koululuokka

Oppiaineet: Terveystieto, biologia ja maantieto/ympäristöoppi, matematiikka, yhteiskuntaoppi



Tietoisku:


  • Kun liikut päivittäiset matkasi kävellen tai polkupyörällä tuotat hiilidioksidipäästöjä n. 2560 kg vähemmän vuodessa + saat hyötyliikuntaa ja liikenteen meluhaitat vähenevät
  • Jos työmatkat kuljettaisiin julkisilla kulkuneuvoilla, kimppakyydeillä, pyörällä tai kävellen, päästöt vähenisivät vähintään 94 000 tonnia ja parhaimmillaan 188 000 tonnia
  • Kulkuneuvoista juna ja linja-auto kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin lentokone ja henkilöauto
  • Ilmasto-opas. Muutoksen syyt ja seuraukset. Hillintä. Päästöjen vähentäminen Suomessa. Yhdyskuntarakenne ja liikkumisesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.
  • https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/cd3c06f0-ddc2-4984-840f-c35a98daf01e/liikkuminen-ja-yhdyskuntarakenne.html


1) Oppilaat selvittävät aluksi oman liikkujatyyppinsä
Helsingin Seudun Liikenteen Kuntayhtymän sivuilta löytyvän testin avulla: https://tyomatkalaskuri.hsl.fi/tml/liikkujatyyppisi/suomi/  

  • Kartoitetaan oppilaiden kuljetus ja liikennekäyttäytymistä ennen päiväkirjan aloittamista
  • Keskustellaan oppilaiden kanssa yhdessä heidän saamistaan tuloksista
    • Yllättikö tulos? Miksi/Miksi ei?
    • Mistä luulet tulosten johtuvan?
    • Onko nyt tulleen testin perusteella liikkumistavassasi korjaamisen varaa/vai ei? 
    • Mikä oli yleisin tulos luokassa: a) Työ- ja koulumatkoilla b) Vapaa-ajan matkoilla? → kartoitetaan luokan alkutilannetta
2) Oppilaat pitävät päiväkirjaa omasta liikkumisestaan, kulkuvälineistään ja -muodoistaan

Päiväkirjaa pidetään esimerkiksi vain 2 päivää tai vaikka kokonaisen viikon. Päiväkirjan muoto on vapaasti valittavissa (taulukko, allekkain ranskalaisin viivoin, päivän kulun mukaan… ) Oppilaat kirjaavat päiväkirjaansa sovitun ajan aikana joka päivä:

  • Kouluun kulkeminen
    • Millä kuljin kouluun? Miksi?
    • Millä kuljin koulusta pois? Miksi?
    • Kuinka pitkä koulumatkani on?
    • Kuinka kauan koulumatkan kulkemiseen meni? (aamu/iltapäivä)
  • Kuljinko päivän aikana harrastuksiin 
    • Millä kuljin/liikuin? Miksi?
    • Kuinka pitkä matka harrastuksiini on?
    • Paljonko aikaa kului matkan kulkemiseen (yhteen suuntaan)?
  • Kuljinko päivän aikana palveluihin (esim. kauppa)? 
    • Millä kuljin/liikuin? Miksi?
    • Kuinka pitkä matka oli?
    • Paljonko aikaa kului matkan kulkemiseen (yhteen suuntaan)?
  • Kuljinko päivän aikana kavereiden luokse tai muun tutun luokse kylään?
    • Millä kuljin/liikuin? Miksi? 
    • Kuinka pitkä matka oli?
    • Paljonko aikaa kului matkan kulkemiseen (yhteen suuntaan)?
  • Muu päivän aikana tapahtunut liikkuminen paikasta toiseen: 
    • Samat kysymykset kuin edellisessä, jos on jotain muuta ollut. 
  • Oppilaat voivat tarkistaa kuljetun matkan esimerkiksi google maps:in avulla: https://www.google.fi/maps





3) Oppilaat laskevat päiväkirjansa avulla oman henkilöautoilun tuottaman hiilidioksidipäästön

Hiilidioksidipäästön voi laskea yhdeltä matkalta, yhdeltä päivältä, tai vaikka koko viikolta. Jos oppilas ei ole käyttänyt henkilöautoa, voi hän kartoittaa kuvitteellisen henkilön päästöt tai laskea toisen kaverina hänen autoilun tuottamia päästöjä  tai opettaja voi antaa esim. antaa valmiin, kuvitteellisen henkilön päiväkirjamerkinnän. Tarkastellaan yhdessä oppilaiden saamia tuloksia ja kartoitetaan luokan tilannetta:

  • Paljonko syntyi päästöjä yhdestä matkasta enimmillään/vähimmillään?
    • Sama voidaan kartoittaa useammalta ajokerralta/päivältä/viikolta 
  • Miksi päästöt ovat niin korkeat/matalat? 
  • Mikä synnytti eniten päästöjä (esim. koulumatkat tai harrastuksiin kulkeminen) Miksi? 
  • Mikä oli luokan yhteinen, korkein päästöluku? (kaikkien oppilaiden korkeimmat luvut lasketaan yhteen) Mikä oli luokan matalin päästöluku? (kaikkien oppilaiden pienimmät luvut lasketaan yhteen)
  • Mikä oli yleisin, eniten päästöjä aiheuttava matka luokassa?
  • Mikä oli yleisin, vähiten päästöjä aiheuttava matka luokassa?


Lasku: Hiilidioksidi on polttoaineena täydellisen palamisen lopputuote, jota katalysaattoritkaan eivät vähennä. Sitä syntyy jokaisesta bensiinilitrasta 2350g ja dieselöljylitrasta 2660 g
Lopuksi keskutellaan hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen ja ympäristön vahingoittumiseen. Oppilaat voivat esimerkiksi itsenäisesti tutustua internetlähteisiin tai yhdessä opettajan kanssa. Apuna voi käyttää:





4) Oppilaat kartoittavat oman liikkujatyyppinsä uudestaan päiväkirjansa pohjalta ja tarkastellaan yhdessä päiväkirjamerkintöjä


  • Muuttuiko testin tulos? Miksi? Miksi ei? Ja mihin suuntaan tulos muuttui jos muuttui?
  • Mikä yllätti päiväkirjan pitämisen aikana? 
  • Mikä oli yleisin liikkumismuotosi päiväkirjan perusteella? Mistä luulet sen johtuvan?
  • Mikä oli  vähiten käytetty liikkumismuoto? Mistä luulet sen johtuvan?
  • Mikä oli pisin matka, jonka kuljit päiväkirjan pidon aikana? Entä lyhyin? Miten kuljit nämä matkat? Miksi? 
  • Mikä oli yleisin tarve liikkumiseen paikasta toiseen päiväkirjan pidon aikana? 
  • Kuinka monta kilometriä tai metriä liikuit yhteensä koko päiväkirjan pidon ajan? 
  • Kuinka kauan matkoihin meni yhteensä aikaa koko päiväkirjan pidon ajalta?
5) Oppilaat kartoittavat oman hiilijalanjälkensä päiväkijansa pohjalta.
  • Pohditaan oppilaiden kanssa yhdessä, mikä on hiilijalanjälki? Oppilaat voivat tutustua eri internetlähteisiin joko yksin tai yhdessä opettajan kanssa. Pohditaan erityisesti, miten autoilu vaikuttaa hiilijalanjälkeemme ja kuinka voisimme pienentää omalla toiminnallamme hiilijalanjälkeä.
    • https://www.nuortenelama.fi/elavaa-elamaa/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-kuluttaminen/hiilijalanj%C3%A4lki-807
    • https://www.kotitalouslehti.fi/hiilijalanjalki-hallintaan/
    • https://www.youtube.com/watch?v=DKDq1RMHscQ (engl.)
    • https://www.youtube.com/watch?v=8q7_aV8eLUE (engl.)
  • Hiilijalanjäljen voi laskea täällä: http://www.hsljalki.fi/  
  • Laskuriin voi muuttaa erilaisia tuloksia ja nähdä muutoksen → esimerkiksi laittamalla oman päiväkirjan mukaiset tulokset ja sitten vaihtamalla ne yhdessä kehittelemien ratkaisujen mukaan eriksi,  näkyy muuttunut tulos sivuilla → voi vertailla

6) Kehitellään oppilaiden kanssa kestävän kehityksen ja terveyden kannalta parempia ratkaisuja liikkumiseen

  • Millaisen matkan olen valmis kävelemään tai pyöräilemään?
  • Miten voisin vähentää koulumatkoilla, harrastuksiin mentäessä tai palveluihin kulkemisessa käytettävän henkilöautoilun määrää? 
  • Millä voisin kulkea koulumatkat, harrastusmatkat, ostos- ja palvelumatkat terveyden ja kestävän kehityksen paremmin huomioon ottaen?
  • Mikä kulkuväline oli yleisin ja miksi päiväkirjan ajalta? Voisinko vaihtaa sen johonkin toiseen tapaan kulkea kyseiset matkat tai edes osan matkoista?
  • Mikä innostaisi liikkumaan enemmän esimerkiksi kävellen, pyörällä tai julkisilla liikennevälineillä? Miten voisimme koulussa huomioida nämä paremmin? 
    • esim. parempi pyöräparkki..
  • Voisinko osan pitkistä matkoista kulkea julkisella tai henkilöautolla ja loput kävellen/pyörällä/julkisilla kulkuneuvoilla? 
  • Miten voisin vähentää matkojen kulkemista? Tai muuttaa niitä ekologisemmiksi?
    • (esim. yhdistämällä kaikki kauppareissut yhdeksi tai käymällä hoitamassa kaikki asiat kerralla, eikä tulisi edestakaisin matkoja niin paljon -> järkevä reitin suunnittelu)
  • Mitä asiointimatkoista voisin korvata esimerkiksi sähköisesti ja tehdä kotoa käsin?
    • esim. verkko-ostokset, sähköiset palvelut, puhelin, kirje, muu tapa.
  • Voisinko hyödyntää kulkemissani matkoissa kimppakyytejä? Miten ja milloin? Tai miksi en?

7) Vaihtoehtoinen: Oppilaat pitävät päiväkirjaa muutosten ja ratkaisujen pohjalta saman ajan kuin viimeksi, jonka jälkeen voidaan laskea uudelleen esimerkiksi hiilijalanjälki sekä tarkastella päiväkirjan merkintöjä --> onko syntynyt parannusta esimerkiksi päästöjen osalta? Miten terveyden ja hyvinvoinnin osalta? Kuinka paljon matkoihin kuluva aika lisääntyi tai laski? Yleisesti, miten tehdyt ratkaisut näkyvät päiväkirjan merkinnöissä (esim. Vaihtanut koulumatkat pyöräilyyn autoilun sijasta.)




TEHTÄVÄ 4. ERI KULKUNEUVOJEN VALINTA JA VALINNAN VAIKUTUKSET

Luokka-aste: 5-9 lk.
Tehtävän tavoitteet: Tutustua eri kulkuvälineiden ympäristöpäästöihin (mm. hiilidioksidi) ja taloudellisuuteen sekä ajankäyttöön. Vertaillaan eri kulkuneuvojen ympäristöpäästöjä ja taloudellisuutta ja ohjataan valitsemaan kestävän kehityksen mukaisesti parhaimmat vaihtoehdot ja ratkaisut. Samalla pohditaan yksin, parin kanssa tai isomman ryhmän kanssa, mitä olisivat matkustamisessa järkevimpiä kulkuvälineitä ja miten ryhmäkoko vaikuttaa matkustamisen taloudellisuuteen ja ympäristöhaittoihin.
Varattava aika: n. 30-45min + vaihtoehtoisen esitelmän mukaan ottamisessa n. 2x45min
Käytettävät välineet ja materiaalit: tietokone/ipad/älypuhelin , liitutaulu/tussitaulu, kyniä ja paperia, internetsivusto https://www.motiva.fi/matkalla_suomessa/peli-iso.html
Oppimisympäristö: Virtuaalinen (internetpeli) ja luokkahuone
Oppiaineet: Matematiikka, biologia ja maantieto/ympäristöoppi, yhteiskuntaoppi, (kuvataide jos ottaa esitelmän mukaan)

Oppilaat menevät sivustolle: https://www.motiva.fi/matkalla_suomessa/peli-iso.html ja pelaavat sivustolta löytyvää peliä. Pohdittavia esimerkki näkökulmia/tehtäviä pelin aikana:

1.“Luokkamme lähtee luokkaretkelle, sillä haluaa panostaa yhteiseen tekemiseen ja hauskanpitoon kun kouluvuosi lähenee loppuaan. Koulumme sijaitsee Mikkelissä. Luokassamme on 20 oppilasta”
  • Mihin kaupunkiin Suomessa olisi kaikkein pisin matka? Millä se kannattaisi kulkea, jotta huomioitaisiin parhaiten ympäristöhaitat ja taloudellisuus? Mikä kulkuväline puolestaan kuluttaisi kaikkein eniten rahaa ja ympäristöä? Paljonko matkaan kuluu aikaa?
  • Mihin kaupunkiin Suomessa olisi kaikkein lyhyin matka? -.- (Samat kysymykset kuin äsken)
  • Luokkamme matkustaa luokkaretkelle Turkuun. Millä luokkamme kannattaisi kulkea? Miksi? Mikä olisi kaikkein huonoin vaihtoehto talouden ja ympäristön kannalta ja miksi?
  • Oppilaat voivat testata myös mikä olisi esimerkiksi linja-autolla kulkiessa ideaali kaupunki/matka, jonne kannattaisi mennä esimerkiksi matkan ympäristöystävällisyyden takia tai taloudellisuuden takia.
  • Entäs jos luokkaretken tekisi vaikka omassa kaupungissaan sijaitsevaan kohteeseen? Millä voisi liikkua? Miten se vaikuttaisi/muuttaisi ympäristön ja talouden näkökulmaa?
    • Lisäksi tähän voi pohtia/tehdä: 
      • Suunnitelkaa luokkaretken matkabudjetti, jossa huomioitte valitsemaanne kulkuvälineen aiheuttamat kustannukset. Mikä olisi taloudellisin vaihtoehto? Onko se samalla myös ympäristöystävällisin? Mikä olisi nopein vaihtoehto, entä hitain? Mikä olisi kaikkein kallein vaihtoehto? Mikä olisi kaikkein ympäristöystävällisin vaihtoehto? Kulkevatko ympäristöystävällisyys ja taloudellisuus aina käsikädessä? 

2. Oppilas suunnittelee omaa kuvitteellista reissua johonkin valitsemaansa Suomen kaupungeista.
  • Mikä olisi ideaalein kulkuväline perheen/yksin tai ystävien kanssa kuljettaessa kyseiseen kaupunkiin matkan taloudellisuuden ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta?
  • Millä ei kannata kaupunkiin matkustaa ed. näkökulmat huomioon ottaen?
  • Tästä voi halutessaan jatkaa: Oppilas tekee esitelmän kyseisestä kaupungista muille luokkalaisille
Motiva Oy. Matkalla Suomessa – pelissä voi vertailla erilaisten kulkutapojen energian kulutusta, päästöjä, matka-aikaa ja kustannuksia. Pelissä voit kulkea 30 paikkakunnan välillä Suomessa joko henkilöautolla, junalla, linja-autolla. lentokoneella tai matkustajalaivalla: https://www.motiva.fi/matkalla_suomessa/peli-iso.html



TEHTÄVÄ 5. PYÖRÄLLÄ KOULUUN! -PYÖRÄN SÄILYTYS JA HUOLTO

Luokka-aste: 3-9 lk.
Tavoitteet: Innostaa ja lisätä oppilaiden pyöräilyä sekä koulussa, että vapaa-ajalla. Tuoda esille esineiden elinkaariajattelua ja kestävän kehityksen mukaisia arjen valintoja ja toimintoja: huoltamalla ja säilyttämällä pyörän oikein pyörän ikä pitenee, voin myös vaihtaa, vuokrata tai myydä pyöräni ja vähentää siten pyörästä syntyvää jätettä ja pidentää sen elinikää. Kun kulkuväline on kunnossa - on sillä myös mukavampi ajella → innostus matkojen pyöräilyyn kasvaa ja säilyy.
Idea: Erilaisia tehtäväkokonaisuuksia, joita voi hyödyntää oppilaiden kanssa


1) Koulun uusi pyöräparkki

Aika: 30min-2x45min
Materiaalit ja välineet: Kyniä, paperia, kartonkia, kierrätysmateriaaleja, puu tai metallitarvikkeet, (teknisen käsityön välineistö, jos toteutetaan siellä), liima, narua, rautalankaa, aikakauslehtiä..
Oppiaineet: Matematiikka, kuvataide, käsityö, maantieto

Oppilaat pääsevät suunnittelemaan koulun pyöräparkkia.
1. Aluksi keskustellaan yhdessä, millainen olisi oppilaiden mielestä paras pyöräparkki; missä se sijaitsisi?  Mitä se sisältäisi? Minkä muotoinen se olisi? Mistä materiaalista se olisi tehty? Miten iso tai pieni se olisi? Miten sen käyttäminen toteutettaisiin? Mitkä olisivat pyöräparkin säännöt? Ketkä pyöräparkkia käyttäisivät? jne.

2.Alkukeskustelun jälkeen oppilaat saavat suunnitella oman ihanteellisen pyöräparkin paperille/kartongille haluamillaan välineillä (tussit, puuvärit, liidut), mukaan voi leikata myös kuvia aikaikauslehdistä.

3. Suunnitelman jälkeen oppilaat voivat rakentaa suunnitelmansa perusteella pyöräparkista kolmiulotteisen mallin kierrätysmateriaalien avulla.

4. Lopuksi esitellään tuotokset toisille
  • Suunnitelmat voidaan laittaa esimerkiksi koulun käytäville näkyville
  • Jos kouluun on suunnitteilla uusi pyöräparkki, voisi töitä myös äänestää ja voittaja suunnitelmasta tehdään pyöräparkki koululle (sen toteuttamisen rajoissa). Suunnitelmat voidaan myös esittää koulun pihan suunnittelusta päättäville ja kertoa uuden pyöräparkin tärkeydestä.


2) Säilytän ja huollan pyörääni oikein

Pohditaan, miten voisimme omalla toiminnallamme pitää parempaa huolta kulkuvälineestämme, pyörästä. Oppilaat ja opettaja listaavat asioita, jotka olisi hyvä huomioida, jotta pyörä toimisi vielä monta vuotta. Pohditaan miten nämä voisi huomioida sekä koulussa, että kotona ja kehitetään yhdessä ratkaisuja

  • oikeanlainen säilyttäminen (kuiva, lämpö, turvallisuus), huoltaminen (renkaiden kunnon tarkistaminen, tarpeeksi renkaissa ilmaa, rungon osien ruostumisen estäminen ja liitoskohtien huolto, pyörän kellon toimivuus, jarrujen toimivuus, pyörän valojen toimivuus ja sijainti, pyörän puhdistaminen, heijastimien korjaus ja kunnon tarkistaminen, pyörän kumiosien huolto ja korjaus jne.
3) Pyöränkunnostus ja huoltopäivät sekä myynti

  • Koululle voisi järjestää pyörien kunnostusta ja huoltoa sisältäviä pajoja, joissa oppilaat pääsisivät kunnostamaan oman pyöränsä tai tuunaamaan pyörästään mieluisemman, pajojen lisäksi voisi toimia esimerkiksi pyöräkerho, jossa kunnostuksen lisäksi olisi muutakin pyörään liittyvää toimintaa (esim. temppuradat, pyörän hallitsemisen tehtäviä, pyöräilyn turvallisuus aiheeseen liittyen toimintaa)
  • Mukaan voidaan ottaa myös helposti vanhempia ja koulun henkilökuntaa ja muita yhteistyötahoja 
  • Koululle voisi myös järjestää pyörän myynti- tai vaihtopäiviä, jolloin oman vanhan pyörän voisi tuoda myyntiin ja ehkä kenties ostaa uuden tai vaihtaa toiseen polkupyörään. 
    • Myynti- ja vaihtoilmoituksia voisi myös koota koulun käytävän seinälle tietylle, sille varatulle paikalle, josta olisi helppo seurata myynnissä olevia pyöriä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)

JOHDANTO

Tervetuloa kehittämään koulun ja luokkayhteisöjen hyvinvointia kestävän kehityksen keinoin! Tämän blogialustan on luonut s...

  • JOHDANTO
    Tervetuloa kehittämään koulun ja luokkayhteisöjen hyvinvointia kestävän kehityksen keinoin! Tämän blogialustan on luonut s...