TALOUDELLINEN KESTÄVYYS

Talous on väline, jonka avulla turvataan ja tuotetaan ihmisille hyvinvointia. Kestävään talouteen pitkäjänteisesti tähtäävä talouspolitiikka luo mahdollisuudet ja olosuhteet kansalaisten hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle. Taloudellinen kestävä kehitys tarkoittaa tasapainoista talouskasvua ilman velkaantumista, pääomavarantojen ylikuluttamista sekä ympäristön tuhoutumista. Kestävä talous huomioi ympäristön kantokyvyn - maapallon resursseja ei käytetä nopeammin kuin luonto ehtii uudistamaan niitä. Näiden lisäksi kestävä talous huomioi tulevat sukupolvet sekä hyvinvoinnin tasapuolisen jakautumisen. Taloudellinen kestävä kehitys käsittää niin ympäristöystävällisen kuin sosiaalisen vastuullisuuden - jokaisen oma panos on tärkeä: Yhteiskunnan kaikilla toimijoilla, niin yksilöillä, yrityksillä, julkisella sektorilla kuin kansainvälisillä toimijoilla, on omat roolinsa kestävän talouden rakentamisessa. Kestävä talous luo perustaa kestävän kehityksen muille ulottuvuuksille, erityisesti ekologiselle ja sosiaaliselle ulottuvuudelle. Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen sisältöalueita voikin olla vaikea irrottaa toisistaan, sillä eri ongelmat ovat kietoutuneet toisiinsa syy-seuraussuhteiksi (esimerkiksi ympäristöongelmat kietoutuvat väestön ongelmiin, jotka puolestaan linkittyvät köyhyyteen).

Taloudelliseen kestävään kehitykseen kuuluvat sisällöt ja teemat: Ympäristöliiketoiminta, ympäristönhallintajärjestelmät, vastuullinen liiketoiminta, vihreä laskentatoimi, kestävä ja vastuullinen kuluttaminen (kuluttajakasvatus), pitkäaikainen taloudellinen tuottavuus, ihmisarvoisen työn edistäminen, kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuurit, yhteistyö ja kumppanuus, säästäväisyys ja kohtuullisuus, globaalitalous, elinkaariajattelu, ekotehokkuus ja luonnonvarojen vastuullinen käyttäminen, elintarvike- ja rahoituskriiseihin tarttuminen, absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys, taloudellinen eriarvoisuus sekä talouden kestävä ja tasapainoinen kasvu.    

Taloudellinen kestävä kehitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa:

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2014) mukaan perusopetuksen aikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin elämän eri alueilla. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa taloudellinen kestävyys ilmenee muun muassa kuluttajakasvatuksena, globaalinkasvatuksena, taloudellisena suunnitteluna, säätäväisyytenä, jakamisena sekä luonnon monimuotoisuuden huomioivien ratkaisujen kehittelemisenä talouden näkökulmasta.  Oppilaat tutustuvat kestävän kuluttamisen käytäntöihin ja tutkivat kohtuullisuuden, jakamisen ja säästäväisyyden sekä talouden suunnittelun merkitystä kestävän elämäntavan saavuttamisessa. Oppilaita harjaannutetaan myös talouden suunnitteluun sekä omasta taloudesta huolehtimiseen. Heitä ohjataan tuntemaan kestävään kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja sekä omia vaikutusmahdollisuuksia niihin. Perusopetuksessa etsitään ja toteutetaan myös yhteistoimin elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja ja tätä työtä tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen kehittäjien kanssa. Raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintoja ja toimintatapoja pyritään muuttamaan kestävimmäksi ja korostetaan kestävän elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystä hyvinvoinnille. Oppilaiden kanssa pohditaan myös kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen ja heitä ohjataan tarkastelemaan omia valintojaan, kulutustottumuksiaan sekä markkinoiden mainosviestintää kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. Oppilaita ohjataan kriittiseen ja vastuulliseen kuluttamiseen ja pohditaan samalla, mitä kohtuullisuus ja ympäristön ja luonnon huomioon ottaminen tarkoittavat kuluttajan valinnoissa. Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä tuntemaan omat oikeudet ja vastuut.  Perusopetus avaa myös näkökulmaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen. Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä kestävälle ja oikeudenmukaiselle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntaisesti.

Voisi sanoa, että oppilas kehittyy vastuulliseksi yhteiskunnan toimijaksi kestävän talouden näkökulman huomioon ottaen.

Taloudellinen ulottuvuus sisältöalueet ja tehtävien tavoitteet:

 Taloudellisen kestävyyden oppimistehtävien avulla oppilaat ymmärtävät kestävän kehityksen taloudellisen roolin osana kouluyhteisön hyvinvointia, mutta myös kestävän elämäntavan omaavaa yhteiskuntaa. Tehtäväpaketti muodostuu kahdesta sisältöalueesta, jotka käsittelvät taloudellista ulottuvuutta.

Ensimmäinen sisältöalue tehtäväpaketissa käsittelee kestävää ja vastuullista kuluttamista. Lapset ja nuoret elävät nykymaailmassa kaikenlaisen materian keskellä ja kuluttamisesta ja erilaisista materiaalisista hankinnoista on tullut jopa osa ihmisten identiteettiä. Kuluttajakasvatusta painotetaankin isona osa-alueena myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa useiden oppiaineiden näkökulmasta. 1. Sisältöalueen tehtävien tarkoituksena on ohjata ja kannustaa oppilaita tavaroiden kierrättämiseen ja uusiokäyttöön, jolloin opastetaan, ettei kaiken tarvitse aina olla uusinta uutta, vaan vanhoistakin, jo mahdollisesti muuten käytöstä poistetuista tavaroista, voi saada aikaiseksi uusia, käyttökelpoisia ja hyvinvointia edistäviä tavaroita erilaisella tuunaamisella. Lisäksi oppilaita ohjataan näkemään aineeton hyvinvointi materiaalisen hyvinvoinnin vastapainona - Painotetaan enemmänkin luokan ja koko kouluyhteisön sosiaalista yhdessäoloa, viihtyisyyttä ja terveyttä ja kuinka niitä voisi lisätä ilman jatkuvaa kuluttamista. Tehtävissä painopiste on erityisesti kouluyhteisön toiminnassa ja hyvinvoinnissa, mutta samalla koulu-näkökulman kautta oppilaita ohjataan tarkastelemaan omaa kuluttajuuttaan ja kulutuskäyttäytymistä myös omassa arjessaan koulun ulkopuolella. Tehtävissä painotetaan kuluttamisen valintojen merkitystä ja kuinka erilaisilla valinnoilla voidaan vähentää raaka-aineiden ja energiankäyttöä, samalla huomioiden myös luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Lisäksi tehtävissä oppilaat pääsevät tutustutaan mm. erilaisten tavaroiden valmistajiin, tuotteiden ympäristömerkkeihin ja elinkaariajatteluun, erityisesti kouluyhteisössä esiintyvien esineiden osalta.
Toinen sisältöalue tehtäväpaketissa käsittelee koulua työyhteisönä. Lapset viettävät paljon aikaa koulussa. Oppilaat harjoittavat sosiaalistumista ja yhteisöllisyyttä sopien yhteisiä sääntöjä ja harjoitellen yhteistyötaitoja. Koulussa oppilas harjoittelee ryhmätöitä ja yhdessä tekemistä erilaisten tehtävien avulla. Koulussa on erilaisia oppilaita ja oppilaat oppivat käytännössä ymmärtämään yhteistyön merkityksen sekä he oppivat hyödyntämään eri yksilöiden vahvuuksia ja näin ollen rikastuttamaan omaa maailmankuvaansa osana luokkayhteisöä ja kouluyhteisöä. Koulun erilaiset projektityöt myös yritysyhteistyö antavat perspektiiviä tulevaisuuden työelämää varten. Oppiaineiden integrointi ja yritysyhteistyö näkyvät jo nykypäivän koulumaailmassa. Tarvitaan toimintaa yli oppiaine ja luokka-ainerajojen. Monipuoliset oppimistehtävät lisäävät oppilaantuntemusta ja vähentävät kiusaamista yhteisöllisyyden myötä.

Koulutehtävät ovat monipuolistuneet ja niitä tehdään myös luokkahuoneen ulkopuolella. Oppilaiden äänen annetaan kuulua ja he voivat vaikuttaa ja ottaa osaa suunnitteluun. Kulttuurintuntemus ja luonto ovat osa oppimisympäristöä. Myös globaaliajattelu on osana oppimista. Tehtävien avulla oppilas voi pohtia vaatteiden alkuperää. Kestävä kehitys voidaan tuoda koulun arkeen tuunauksen avulla, kuten ”toisen roska on toisen aarre” tehtävässä. Oppilaita ohjataan kriittiseen ja kestävään ajatteluun.  Kierrätysmateriaalien avulla voidaan rakentaa uusi elämä esineille. Oppilaat voivat myös itse ideoida uusi käyttötarkoituksia esineille.


 Lähteet:
Edu.fi. Kestävä kehitys. Yleistietoa - Mitä on kestävä kehitys? http://www03.edu.fi/aineistot/keke/yleistietoa/kestavakehitys.htm

Rohweder, L & Virtanen, A. 2008 . Kohti kestävää kehitystä: Pedagoginen lähestymistapa. Helsinki 2008: Opetusministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79112/opm03.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kestävä kehitys.fi Mitä on kestävä kehitys? http://kestavakehitys.fi/kestava-kehitys

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opet ussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Suomen YK-liitto. 2015. Agenda 2030 - Kestävän kehityksen tavoitteet. http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015

Suomen YK-liitto. 2015. Taloudellinen kestävä kehitys. http://www.ykliitto.fi/yk70v/taloudellinen


SISÄLTÖALUE 1: KESTÄVÄ JA VASTUULLINEN KULUTTAMINEN
Ympäristöongelmien pääsyyt ovat liiallinen kulutus ja maailman jatkuvasti kasvava väestö. Tavaroiden ja palvelujen kulutus onkin yksi suurimpia ympäristöongelmien aiheuttajia. Uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten metalleja ja fossiilisia polttoaineita ei muodostu enää lisää. Uusiutuvia luonnonvaroja syntyy jatkuvasti, mutta niiden kulutus on ylittänyt maapallon vuotuisen tuotantokyvyn 1980-luvulta alkaen. Esimerkiksi vuonna 2009 ihmiset olivat kuluttaneet 25.9. loppuun kaikki luonnon sinä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Nykyisen kulutusmäärän kattamiseksi tarvittaisiin Worldwatch Instituutin vuonna 2010 tehdyn raportin mukaan 1,3 maapallon luonnonvarat, sillä tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa 4/5 maapallon luonnonvaroista. Meillä Suomessa käytetään kansainvälisesti vertaillen huomattavan paljon luonnonvaroja ja asukasta kohden kulutuksemme onkin maailman kärkiluokkaa.

Luonnonvaroja kuluu ja päästöjä sekä jätteitä syntyy tuotteen koko elinkaaren aikana: Tuotteen materiaalihankinoissa ja raaka-aineiden tuotannossa, jalostuksessa tuotteeksi, kulutuksesta ja lopputuotteen hävittämisestä. Kaikki nämä vaiheet sisältävät lisäksi kuljetusta ja varastointia, jotka synnyttävät myös päästöjä - Luonnosta tuotantoon otetut materiaalit muodostavat materiaalivirtoja, jotka päätyvät erilaisina yhdisteinä pois alkuperäisestä ympäristöstään. Raaka-aineita, valmiita tuotteita tai jätteitä kuljetetaan valtioiden sisällä ja välillä myös mantereelta toiselle. Jokainen vaihe olisi mahdollista toteuttaa kestävämmin, ekotehokkaammin ja kuljetuksia minimoiden. Materiaalivirtojen kokonaismääriä saataisiin vähennetyksi estämällä niiden pääsyä kaatopaikoille, vesiin tai ilmaan ja hyödynnetyksi tuotannossa uudelleen mahdollisimman useaan kertaan. Ekotehokkuudella tarkoitetaankin mahdollisimman vähäistä luonnonvarojen käyttöä tuotteen elinkaaren aikana halutun lopputuloksen saamiseksi. Ekotehokkuutta voidaan lisätä joko vähentämällä luonnonvarojen käyttöä tai lisäämällä tuotteen käyttökertoja.

Kulutustapoja on nopeasti muutettava kestävimmiksi, sillä maapallon luonnonvarat eivät kestä nykyistä kulutusta. Ylikulutus vähentää lisäksi seuraavien vuosien tuottoa. Haitallisia päästöjä, maankäytön paineita ja jätteiden määrää on vähennettävä ja luonnonvarojen käyttöä muutettava ekotehokkaammaksi (vähemmästä enemmän). Kestävässä kuluttamisessa huomioidaan ympäristön kantokyky, luonnonvarojen kierrätys, raaka-aineiden käytön minimointi ja tuotannon eettisyys. Kestävä kulutus on ympäristön lisäksi myös sosiaaliselta ja taloudelliselta kannalta kestävää. Vastuulllinen kuluttaja hankkii sellaisia tavaroita ja palveluita, joihin on käytetty mahdollisimman vähän raaka-aineita ja haitallisia aineita ja jotka kestävät mahdollisimman pitkään, hankkii vain tarpeellisen ja jättää tuleville sukupolville luonnonvaroja heidän tarpeidensa tyydyttämiseen. Kuluttaja voi monilla arkisilla valinnoillaan pyrkiä kestävämpään elämäntapaan ja pienentä hiilijalanjälkeään: Omaa elintasoaan ja kulutustaan kohtuullistamalla säästetään ympäristöä ja resursseja voidaan jakaa tasapuolisemmin ja ne riittäisivät myös tuleville sukupolville. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa luopumista yksityisautoilusta, ulkomaanmatkoista ja asuinneliöistä, aloittamalla käyttämään uusiutuvia energianlähteitä ja ostamaan ympäristömerkittyjä tuotteita ja palveluita. Käytännössä tämä tarkoittaisi myös eämäntapojen muuttamista siten, että päällimäisiksi nousisivat muut arvot kuin materiaaliseen yltäkylläisyyteen pyrkiminen. Länsimaisessa kulttuurissa identiteettiä ja tyydytystä sekä hyväksyntää haetaan usein tavaroien ja palveluiden kulutuksen kautta. Meille myös myydään talouskasvun ylläpitämiseksi tuotteita, joita emme edes tarvitse. Kuitenkin jo pienikin teko omissa päivittäisissä valinnoissa voi saada aikaan suuria muutoksia: Ihmiset voivat osaltaan vaikuttaa siihen, mitä tuotetaan, sillä kuluttajien ostopäätöksen ohjaavat tuotantoa. Jos mahdollisimman moni valitsisi ympäristöystävällisiä tuotteita, käyttäisi niitä mahdollisimman pitkään ja ohjaisi ne lopulta uudelleen käyttöön oikeanlaisella kierrätyksellä, materiaalivirrat vähenisivät ja kestävämmät tuotteet valtaisivat markkinoita. Erilaiset ympäristömerkit ja tuotannon ympäristövastuullisuudesta ja eettisyydestä kertovat merkinnät auttavat kuluttajaa tekemään valintojaan. Osa ympäristömerkeistä on virallisia (mm. Pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki, Euroopan ympäristömerkki, Kukkamerkki ja Energiamerkki), osaa ilmaisee puolestaan esimerkiksi tapaa tuottaa tuotteita (Luomumerkki, Norppaenergiamerkki, Reilun kaupan merkki).

Kulutuksen kestävyyttä voidaan myös mitata eri tavoin - on olemassa erilaisia mittareita: Ekologinen jalanjälki, hiilijalanjälki, ekologinen selkäreppu ja MIPS-laskennat. Kuluttaja voi näiden avulla mitata omaa ympäristökuormaansa. Lisätietoa mittareista löytyy linkkien takana. Myös yrityksille on tuotettu erilaisia sertifikaatteja, jotka ovat todisteita siitä, että yrityksen toiminta on ollut kestävän kehityksne mukaista (kyseisten ohjelmien ja kriteerien vaatimusten mukaista). Ympäristösertifikaatti myönnetään toimmasta, jossa ympäristöasiat huomioidaan kaikessa yrityksen toiminnassa. Yleisimpiä sertifikaatteja ovat: ISO 14001, EMAS, Green Office ja Vihreä lippu. Lisää sertifikaatiesta voi lukea alla löytyvistä linkeistä.  

 Oppilaat ja opettajat voivat kartoittaa oman koulunsa kestävän kuluttamisen tilanteen esimerkiksi Kierrätyskeskuksen sivustolta löytyvän lomakkeen avulla: https://www.kierratyskeskus.fi/files/5067/koulu_keku_FILL.pdf


Lisätietoa ympäristömerkeistä:
Lisätietoa ympäristösertifikaateista:
Lisätietoa vastuullisesta kuluttamisesta:
Koulu tai luokka voi myös kartoittaa oman kestävän kuluttamisen Kierrätyskeskuksen tekemällä monisteella:
Lähteet:
Edu.fi. 2011. Kestävä elämäntapa ja globaali vastuu. Ympäristötietoiseksi kuluttajaksi. http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/aihekokonaisuudet/kestava_kehitys/teemoja/ymparistotietoiseksi_kuluttajaksi
Loukola, M-L. 2007. Kestävän elämäntavan oppiminen. Kestävä kehitys opetukseen, arkikäytäntöihin ja toimintakulttuuriin. Helsinki 2007: Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/46869_Kestava_elamantapa.pdf



TEHTÄVÄ 1. TOISEN ROSKA ON TOISEN AARRE 
Mahdollinen luokka-aste: 5-9 lk
Tehtäväsisällön tavoitteet: Tavoitteena on saada lapset pohtimaan kierrätystä ja tavaran uusiokäyttöä, kohtuullista ja järkevää kuluttamista näkökulmasta, oman tarpeen mukaan, tehtävän tavoitteena on kestävän kehityksen mukaan syntyneistä ajatuksista toimeen saattaminen
Mahdollinen oppimisympäristö: Luokka, sali, ulkotila
Mitkä oppiaineet voisi linkittää tehtävään (eheyttäminen ja integrointi)
Käsityön avulla tuunataan oikeasti vanhoista vaatteista uutta, kuvataiteessa tehdään vanhoista käyttämättömistä tai risoista esineistä, vaatteista tai  koriste-esineistä luokkatilaan viihtyisyyttä luovia elementtejä.

Kouluyhteisön hyvinvointi-näkökulma:

Vaihtoehto 1. Kirpputori
Koululle toteutetaan kirpputori sen sijaan, että itselle tarpeettomat vaatteet tai esineet heitetään roskiin. Tällä tavoin  sisustetaan luokkahuone tuunaamalla risoista esineistä koristeita ja erilaisia säilytyspaikkoja luokan tavaroille. Tällä tavoin lisätään koulun viihtyisyyttä.

Vaihtoehto 2. Myyjäiset
Toinen vaihtoehto on, että oppilaat voivat tehdä myyjäiset, jossa myyvät tuotteita, kuten itse tekemiään tauluja tai koriste-esineitä. Tällä tavoin he saavat rahaa yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi, kuten yhteiset tapahtumat, välineet ja materiaalit koululle kaikkien käyttöön.

Varattava aika 2-6 h, jolloin jatketaan kuvataiteen ja käsityön tunneilla roskasta aarteeksi teemalla ja tehdään uusiokäyttöön esineitä tuunaamalla niistä uusia aarteita.

Vaihtoehto 3. Draamaesitys
Oppilaat voivat tehdä myös tehdä draamaesityksen aiheesta “toisen roska on toisen aarre”.
  • mitä välineitä draamaesitykseen tarvitaan: Oppilaat 5 henkilöä (tarinan kertoja, päähenkilö, hyvä omatunto, paha omatunto, kaveri)
  • Varattava aika 45 minuuttia, Suunnittelu 15 minuuttia, toteutus 15 minuuttia, loppupohdinta 
  • ohjeistus ja idea: Draamaesitys, jossa oppilaat tekevät esityksen pohtien oman vaatekaapin sisältöä ja tavaroiden ja vaatteiden lajittelua. Vuoropuhelua siitä, voisiko tavaroita hyödyntää vielä jossain. Yksi lapsista voisi olla omatunto, hän antaa vinkkejä miten tulisi toimia. Toinen voisi olla vastuuttomampi kuluttaja, joka yllyttää kestävää kehitystä vastustaviin tekoihin. Yleisö voisi myös osallistua tarinaan kommentoimalla. Tarinan ajatuksena on vahvistaa itsetuntoa ja uskaltaa lähestyä toista omana itsenään ilman hienoja tavaroita. 
  • Asiasanat: kohtuullisuus, elinkaariajattelu “toisen roska on toisen aarre”,  tuunaus, uudelleen käyttäminen, materiaalivalinnat, uusiokäyttö, lainaus, vuokraus, talkoohenki, kirpputori. Nämä asiasanat tai osa niistä tulisi esiintyä esityksessä, tarinan tulisi sisältää, jokin opetus kestävän kehityksen ajatuksen mukaan.
  • Draamatehtävän aikana esille tulleita esineitä on mahdollista tuunata uusiokäyttöä varten seuraavilla tunneilla.
Tämä draamatehtävä on mukailtu Mappa-tehtävistä ”roskiksen aarteita” soveltuvaksi vanhemmille kouluikäisille lapsille.

Ideoita uusiokäyttöesineisiin:


 Ideoiden lähteet:
TEHTÄVÄ 2. TAVARAT MAAILMANKARTALLA

Luokka-aste: 6-9 lk  tehtävän laajuuden mukaan (kuinka syvällisesti ja tarkasti asioihin  tutustutaan tehtävän eri vaiheissa)
Tehtävän tavoite: Tutustua koulussa ja omassa opiskelussa käytettäviin tavaroihin, niiden alkuperämaahan ja valmistajan toimintaperiaatteisiin (mm. työolosuhteet, hankkeet jne.) sekä kestävän kehityksen periaatteisiin (huomioiko yritys kestävää kehitystä). Tätä kautta pohditaan myös omaa ja koulun kulutuskäyttäytymistä sekä käytettävien tavaroiden hankkimista ja valinnan taustalla olevia kysymyksiä (miksi, mistä, miten, kenelle), tavaroiden oikeanlaista käyttöä ja sitä kautta myös tavaroiden käyttöiän pidentämistä. Herätetään ajatuksia myös tavaroiden kierrättämisestä ja uusiokäytöstä, kustannusten vähentämisestä ja seuraavien käyttäjien mahdollisuuksista käyttää samoja tavaroita (mm. koulukirjat).
Varattava aika: n. 2-3 x 45min
Käytettävät materiaalit: Oppilailta ja luokasta löytyvät koulutarvikkeet, maailmankartta, keppi / tussi / tussitaulu / dokumenttikamera / smartboard, tietokoneet / ipadit, internetsivustot
Oppimisympäristö: luokkahuone / koulun piha
Oppiaineet: Yhteiskuntaoppi, biologia ja maantieto / ympäristöoppi, kuvataide, kotitalous (esim. siivousvälineet, siivousaineet, elintarvikkeet), käsityö (jos esimerkiksi tekee samanlaisen tehtävän, mutta vaatteiden ja muiden tekstiilituotteiden näkökulmasta)

1)Luodaan maailmankartta luokkaan tai koulun pihalle
Useita vaihtoehtoisia tapoja tehdä: Oppilaat voivat piirtää maailmankartan koulun pihalle hiekkaan puukeppien avulla tai kartta voidaan heijastaa esimerkiksi dokumenttikameralla luokan taululle tai lattialle,  tai maailmankartta voidaan näyttää smartboardin avulla (voi tehdä merkintöjä), tai oppilaat voivat piirtää maailmankartan luokan taululle. Apuna voidaan käyttää koulun/luokan kartastoja. Kartasta riittää suuripiirteinenkin kuva (ei tarvitse olla ihan tarkka).

2) Sijoitetaan luokasta löytyvät koulutarvikkeet maailmankartalle
Tämä tehdään parityöskentelynä tai maksimissaan 3 hengen ryhmissä: Oppilaat valitsevat luokkahuoneesta tai omasta penaalistaan yhden tai kaksi esinettä (esimerkiksi oppikirja, kynä, kumi, sakset, paperi, vihkot..) Ensimmäisenä oppilaat selvittävät valitsemiensa tavaroiden alkuperämaan. Kun alkuperämaa on selvitetty, sijoitetaan tavara maailmankartalle sen maan kohdalle, tai vaihtoehtoisesti laitetaan kartan maan kohdalle merkki tai kirjoitetaan tavaran nimi maan kohdalle.
  • Tehtävässä apuna alkuperämaan selvittämisessä voi käyttää eri markettien ja kauppojen nettisivustoja (mm. foodie.fi, k-market.fi..), sillä luultavimmin ainakin useimmat oppilaiden itse hankkimista koulutarvikkeista löytyvät perusmarketeista, tai tietoa voi etsiä tavarasta löytyvän tuotenimen avulla tai pakkauksesta löytyvän tuotenimen tai valmistajan avulla internetistä. 
  • Tehtävässä saatetaan huomata, ettei kaikista tuotteista löydy alkuperämaata. Esimerkiksi Suomalaine kirjakauppa.fi ei ilmoita tuotteen alkuperiä. Tässä voi herätellä oppilaiden kanssa keskustelua siitä, miksi näin mahdollisesti on ja kuinka tärkeää kuluttajan on tietää tuotteen alkuperästä, valmistajasta ja maahantuojasta vai onko se tärkeää? Miten näiden tietojen saaminen vaikuttaa ostopäätöksiin? Vai vaikuttaako ollenkaan? 
3) Tarkastellaan kartalle sijoitettujen esineiden alkuperämaita
Pohditaan yhteisesti kaikkien oppilaiden kanssa:
  • Painottuvatko tiettyjen tuotteiden valmistus tiettyihin maihin tai maanosiin. Samalla pohditaan kysymyksiä minne ja miksi? Missä maissa valmistetaan suurin osa oppilaiden tai koulun käyttämistä välineistä? Mitä syitä tähän voisi olla?
  • Lisäksi pohditaan, voisimmeko hankkia kartalla esiintyvät tavarat myös lähempää? Mistä esimerkiksi? Voisimmeko mahdollisesti myös lainata vai vuokrata kyseisiä tavaroita? Miksi tällainen toiminta olisi kestävän kehityksen periaatteet huomioiva? 
  • Yllättikö jokin maa / tulos? Miksi? Miksi mahdollisesti ei? Kuinka moni oppilaista tiesi etukäteen tai osasi arvata, mistä tuotteet ovat peräisin (esim. Kiina voi olla ainakin lasten leluissa ja elektroniikassa maa, joka on tullut jo tutuksi aikaisemmin muun toiminnan kautta)?
4) Valitaan ainakin yksi kartalla esiintyvä tavara läheisempään tarkasteluun
Tutustutaan valittuun tavaraan tarkemmin pareittain tai 3 hengen ryhmissä:
  • Paljonko tavara on maksanut/maksaa eri sivustoilla?  
  • Mistä materiaalista tuote on tehty? 
  • Missä tavara on valmistettu ja kuka sen valmistaa? Tutustutaan yritykseen tarkemmin internetin avulla: Mitä yrityksestä kerrotaan; Mitä se valmistaa? Missä sijaitsee? Onko sillä tuotantoa Suomessa? Missä on lähin tehdas tai muu tuotantopaikka? Mitä kerrotaan yrityksen toiminnasta; otetaanko kantaa kestävään kehitykseen, jos otetaan niin miten? (mm. työolot, työntekijät, tuotteesta syntyvät päästöt, tuotteen valmistus, tuotteen kierrättäminen ja hävittäminen, yrityksen muut kestävän kehityksen mukaiset toimet, erilaiset kestävän kehityksen hankkeet, tuotteen elinkaari). 
  • Mitä muita tuotteita tai palveluita yritys valmista tai tuottaa?
  • Voidaan myös etsiä, löytyykö joiltain tuotteilta ympäristömerkkejä?
  • Jos tuote valmistetaan Suomessa, (kuten esimerkiksi OTAVAN kustantamat oppikirjat), voi yritykseen olla yhteydessä esimerkiksi sähköpostin avulla ja oppilaat voivat esittää heille sitä kautta kysymyksiään yritykseen ja tuotteeseen liittyen. Tällöin mahdollistuu isompikin tutkivan oppimisen projekti, jossa hyödynnetään koulun ulkopuolisia asiantuntijoita ja toimijoita osana yhteistyötä ja opiskelua. 

Lopuksi esitellään tuotteesta saatu tieto toisille haluamalla tavalla (tvt apuna, esimerkiksi lyhyt esittelyvideo, powerpoint, tietoisku tms. tai kartonki/posteri)

Kaikkia kysymyksiä ei tarvitse käydä läpi, riippuen siitä kuinka tarkasti tuotteesta ja sen taustalla olevasta yrityksestä halutaan saada tietoa ja mitkä ovat ehkä sen tilanteen ajankohtaisimmat kysmykset (muun opiskelun aiheita sivuava)
5) Pohditaan, voisiko koulu tai oppilas tehdä koulutarvikkeiden tai muiden tutkittujen tavaroiden valinnassaan kestävämpiä valintoja
Pohditaan yhdessä oppilaiden kanssa keskustellen tai oppilaat voivat ensin pohtia jonkun tietyn esineen avulla (esim. minkä olivat valinneet aikaisemmin) keskeisiä kysymyksiä:
  • Onko pakko aina ostaa kouluvuoden alussa uusia tavaroita vai voisiko kierrättää ja käyttää entisiä? 
  • Kuinka pitkään käytetyt tavarat kestävät ja voivat olla käytössä (esim. lyijykynän tai kirjan käyttöikä)? 
  • Mistä tavaroita voisi hankkia paremmin kestävämmän kehityksen periaatteita noudattaen? Mistä hankin esimerkiksi koulutarvikkeet ja miksi? voisinko hankkia ne jostain muualta, mistä? 
  • Mitkä vaikuttavat tuotteen valintaan - mitkä ovat valintaperusteet tuotetta hankkiessa? Voi pohtia yleisesti tai sitten voi pohtia jonkin tietyn esineen kautta - miksi juuri tällaine oppikirja tai miksi juuri tällainen kynä on paras tai miksi sen valitsin alunperin. 
  • Miten voin omalla toiminnallani pidentää käyttöesineiden ikää ja kuntoa?
    • Voidaan pohtia yhdessä, mitkä voisivat olla vaikka luokan pelisäännöt siinä, kuinka luokassa käytettävien tavaroiden käyttöikää ja kuntoa voidaan pidentää (oikeanlainen säilytys kaikille tavaroille, oikeanlainen käyttö - ei tehdä sellaista, mikä pilaa tavaran tai ei ole sen oikea käyttötarkoitus, tavaroiden oikeanlainen huoltaminen, ei katkota, hajoteta tavaroita turhaan - mm. oppilaiden yleinen kiinnostus taivuttaa viivottimia, katkoa kyniä, halkaista kumeja jne., oppikirjojen ja muiden kirjojen päällystäminen ja puhtaus, omien merkintöjen tekemättömyys →  voi käyttää myös seuraavina vuosina muut oppilaat samoja kirjoja.. jne. 

Lisäksi lopuksi keskustellaan siitä, kuinka koulussa ja oppilaiden itse hankkimat tavarat helpottavat ja auttavat opiskelussa sekä koulutyön toteuttamisessa. Pohditaan kuinka omalla tavaroiden oikealla käytöllä ja säilyttämisellä voidaan taata hyvät välineet myös seuraaville oppilaille ja vähennetään samalla koulutarvikkeiden hankkimisesta koituvia kustannuksia. Hyvin säilytetyillä ja oikeaoppisella käytöllä voidaan antaa myös seuraaville oppilaille mahdollisuus mukavaan ja helpompaan opiskeluun, kun on oikeanlaiset, kunnolliset työvälineet myös seuraavina vuosina → Hyvä kiertämään, ajatellaan seuraavia käyttäjiä ja mahdollistetaan samanlaiset mahdollisuudet erilaisten välineiden käyttöön kuin meillä on tällä hetkellä ja vähennetään samalla koulun kustannuksia, mutta myös omia kustannuksia kun ei tarvitse koko ajan olla ostamassa itselleen uusia välineitä, kun niitä käytetään ja säilytetään oikein.

Tehtävä on sovellettu ja mukailtu kirjasta: Kettunen, A. & Laine, A. 2017. Ilmiöt ihmeteltäviksi. Monialaisia ideoita ulkona oppimiseen. Jyväskylä: PS-kustannus. Kirjan tehtävästä: Vaatteet maailmankartalla.


TEHTÄVÄ 3. KIERRÄTYKSELLÄ JA TUUNAUKSELLA YHTEISTÄ TEKEMISTÄ: TUNTI-, KERHO- JA VÄLITUNTITOIMINTAAN

Luokka-aste: 3-9 lk.
Tehtävän tavoite: Koulun ei aina tarvitse hankkia uusia välineitä esimerkiksi liikuntaan, välituntitoimintaan, opetukseen tai esimerkiksi musiikkiin. On tärkeää oppia hyödyntämään jo olemassa olevia välineitä ja materiaaleja. Niistä voi keksiä vaikka minkälaisia uusia liikunta- ja pelivälineitä, soittimia, opetusmateriaaleja (matematiikka, liikunta..) sekä välitunnille, iltapäiväkerhoihin, että hyppy- ja oppitunneille. Samalla kehitetyt välineet lisäävät kouluyhteisön sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia, sillä ne mahdollistavat yhdessä toimimisen, vuorovaikutuksen, luovan puuhailun ja järkevän ajankäytön esimerkiksi pelkän istumisen ja norkoilun sijaan (väli- ja hyppytunnit erityisesti). Erilaiset uudet välineet, esimerkiksi liikuntavälineet välitunneille lisäävät myös fyysistä hyvinvointia, sillä ne voivat osaltaan lisätä oppilaiden kiinnostusta fyysiseen toimintaan (esim. pelaamiseen)  ja samalla kohennetaan omaa terveyttä ja kuntoa. Samalla säästetään myös koulun varoja muihin hankintoihin tai vaikka yhteiseen mukavaan toimintaan, kuten erilaisiin kulttuuritapahtumiin, juhliin sekä teemapäiviin ja -iltoihin. Painotetaan, että aina ei tarvita uusinta uutta tai edes materiaa, jotta saadaan mukavaa yhdessä tekemistä. Samalla uusiokäyttämällä vanhoja materiaaleja ei turhaan täytetä koulun tiloja aina vain uusilla ja uusilla välineillä. Oppilaat pääsevät myös erilaisia välineitä suunnitellessaan tuomaan esille omia luovia ja innovatiivisia ideoitaan.
Varattava aika: 45 min - 3x45 min -miten laajasti tehtävää haluaa käyttää ja kuinka paljon esimerkiksi välineiden suunnittelulle ja toteutukselle varataan aikaa.
Käytettävät materiaalit ja välineet: Kaikenlainen kierrätysmateriaali ja luonnosta saatava materiaali, teippiä, tusseja, pensseleitä, maaleja, narua, sakset -välineitä, joita tarvitaan kehitettyjen välineiden kokoamiseen ja koristeluun.
Oppimisympäristö: Luokkahuone, koulun piha
Oppiaineet: Musiikki, liikunta, biologia / ympäristöoppi, käsityö, kuvataide, matematiikka

1.KIERRÄTYSMATERIAALIEN UUSI ELÄMÄ SOITTIMINA
1)Tutustutaan oppilaiden kanssa soittimiin
Esimerkiksi musiikkiluokasta löytyviin soittimiin voi tutustua tai vaihtoehtoisesti erilaisiin soittimiin voi tutustua myös orkesterien konserttivideoiden avulla tai vaikka luonnossa erilaisten luonnonäänien avulla (jos tehdään luonnonsoittimia).
  • Pohditaan minkälaisia soittimia on olemassa: puhallinsoittimet, lyömäsoittimet, kosketinsoittimet, jousisoittimet jne. 
  • Valitaan muutama soitin ja tutustutaan niihin tarkemmin: Minkälainen ääni soittimesta kuuluu? Onko ääni voimakas vai hiljainen? Saako soittimella aikaan monenlaisia ääniä? Mitkä ovat soittimen osat? Miten ääni syntyy ja mikä siihen vaikuttaa (mm. mahdollinen kaikukoppa...)? 
2). Opettaja on kerännyt luokkatilaan erilaisia kierrätysmateriaaleja ja muita välineitä, joista soittimia ruvetaan kasaamaan
Lasi- ja peltipurkkeja, pahvilaatikoita, kartonkia, vessapaperin ja talouspaperin hylsyjä, puukeppejä, oksia, vanhoja ilmapalloja, hammastikkuja tms. muita tikkuja, lasi ja muovipulloja, muovirasioita, kumilenkkejä, paperia, pääsiäismunista saatavia muovikoteloita, jäljelle jääneitä kangastilkkuja, narua ja lankaa, pillejä, muoviputkia, kattiloita ja vuokia ja muita vanhoja ei enää käytössä olevia keittiövälineitä, kertakäyttöastioita, helmiä, kiviä, oksia, hiekkaa jne. kaikkea, mistä vain voisi kuvitella, että saisi osia erilaisiin soittimiin ja jotka tuottavat erilaisia ääniä. Lisäksi pöydällä on esillä soitinten valmistuksessa  ja koristelussa tarvittavia työkaluja: sakset, lankaa, narua, teippiä, tusseja, maaleja…


3) Oppilaat rakentavat luokkatilasta löytyvistä materiaaleista uuden soittimen esimerkiksi pienryhmissä.
Rakennettaessa ja suunniteltaessa muistutetaan mieleen aikaisemmin pohdittuja kysymyksiä siitä, mitä kaikkea soittimesta tulisi ainakin löytyä, jotta saadaan syntymään erilaisia ääniä ja soitinta olisi helppo käyttää. Suunnittelun ja luonnostelun apuna voi käyttää myös kynää ja paperia.
  • Soittimia suunniteltaessa voidaan antaa vaikka jokaiselle ryhmälle jokin soitinryhmä, johon kuuluvan soittimen he valmistavat (esimerkiksi lyömäsoitin, puhallinsoitin..). Näin kaikille ei esimerkiksi synny ehkä rytmikapuloita tai -munia, tai lyömäsoittimista rumpuja ja saadaan aikaiseksi useita erilaisia soitinryhmiä ja ääniä. Myös ilman erillistä rajaamistakin voi soittimen tehdä, jos oppilaiden on siten helpompi päästä vauhtiin työskentelyssä. 
4) Soitinten esitteleminen muille oppilaille
Kun oppilaat ovat saaneet soittimensa valmiiksi he esittelevät ne muille oppilaille: Soittimen rakenne ja osat, soittimen käyttö, soittimesta kuuluvat äänet ja mahdollisesti jopa pieni musiikkinäyte, jossa soitin on mukana (esim. Ukkonooa, Tuiki tuiki tähtönen, Satu meni saunaan -kappale).
  • Oppilaiden kanssa voidaan yhdessä kehitellä keksityistä soittimista bändi, jonka kanssa harjoitellaan jokin kappale, jossa kaikki soittimet pääsivät mukaan. 
5) Jatkoideoiden työstäminen yhdessä oppilaiden kanssa
Tämän jälkeen pohditaan yhdessä oppilaiden kanssa, missä ja miten soittimia voisi käyttää: Osana normaaleja musiikintunteja, voidaan perustaa ekobändi, joka voi esittää kappaleensa ja soittimensa myös esimerkiksi päivänavauksessa tai koulun juhlassa. Soittimia voi hyödyntää myös osana kerhotoimintaa tai vaikka hyppy- ja välitunneilla oppilaat voivat käydä jammailemassa pienemmissä ryhmissä luokassa soittimia soittaen ja uusia, omia kappaleita keksien. Miksei ekobändi voisi käydä esittelemässä soittimiaan myös käymällä soittamassa esimerkiksi päiväkodeissa tai vanhainkodeissa jne. jossa jokainen pääsisi kuuntelemaan aivan uudenlaisia soittimia ja lisättäisiin samalla sosiaalista ja kulttuurista hyvinvointia. Mukana ekobändissä voi toki olla muitakin soittimia, jos kierrätysmateriaaleista tehtyjä soittimia ei ole tarpeeksi tai jos halutaan vielä useampia erilaisia sointuja ja sävyjä mukaan.

Soitinten lähteet:


2.KIERRÄTYSMATERIAALEISTA PELEJÄ YHTEISEEN KÄYTTÖÖN, OPISKELUUN JA HAUSKANPITOON
Pelejä ja pelivälineitä voi aloittaa kehittelemään oppilaiden kanssa hyvin erilaisista näkökulmista lähtien:
  • Voi lähteä liikkeelle siitä, mitä pelissä on tarkoitus harjoitella: tarkkuutta, nopeutta, laskutaitoa, kielellistä osaamista, heittotaitoja, muistia, avaruudellista hahmottamista, liikkuvuutta (mm. notkeus ja ketteryys), päättelytaitoa …? Tätä kautta oppilaat alkavat suunnitella omaa peliään tai pelivälinettä.
    • Missä tarvitaan kyseistä ominaisuutta? (esim. muistia)
    • Miten kyseisen ominaisuuden onnistumista/osaamista voisi mitata? (muistanko vai enkö muista?)
    • Onko peli yksin vai yhdessä pelattava?
    • Missä peliä voisi pelata? (sisällä, ulkona, lattialla, pöydällä, liikuntasalissa, luokassa..)
    • Voisiko peliin liittää jonkin muun opittavan asian mukaan? (esimerkiksi muistipeli - samalla päntätään kasvien nimiä)
    • Voi lähteä myös liikkeelle siitä, jos halutaaan tehdä peli nimenomaan johonkin oppiaineeseen liittyen esimerkiksi opetusmateriaaliksi:
    • Mihin peli tai peliväline kehitetään ja miksi: Matematiikkaan  mm. päässälaskuihin, yhteen- ja vähennyslaskuihin, kertotauluihin, geometriaan…? Kielissä mm. sanaston kertaamiseen, kieliopin opetteluun, puheen tuottamiseen, kirjoittamisen harjoitteluun…? Liikunnassa mm. tarkkuuden, ketteryyden, nopeuden, heittämisen, kuljettamisen harjoitteluun, erilaiset lajit.. ? Yhteiskuntaopissa mm. kiinteistöjen hankkiminen, verotus, äänestäminen, raha ja talous, teollistuminen, demokratia jne? Kaikista oppiaineista keksii varmasti erilaisia sisältöjä, joissa pelejä voi hyödyntää oppimateriaalina.
    • Oppilaille voi esitellä muutamia eri aiheisiin kehitetyltä opetuspelejä, jos ne auttaisivat oppilaita lähtemään liikkeelle projektissaan ja ideoinnissaan. Tässä kannattaa kuitenkin käyttää jotain ihan eri oppiaineen peliä kuin mihin oppilaiden tekemä peli liittyy, etteivät oppilaat jämähdä vain yhteen tapaan tehdä (ei irtoa uusia ideoita, jos on jo joku esitelty valmiiksi).
    • Oppilaiden kanssa voi lähteä liikkeelle kysymällä mm: Miten opin itse kertotaulut parhaiten? Miten harjoittelen pallon kuljettamista esimerkiksi väli- tai liikuntatunneilla? Mikä on ollut kivoin peli, jota olen koskaan pelannut, miksi, mitä siinä piti tehdä - voisiko pelin ideaa soveltaa toiseen tilanteeseen/aiheeseen? Onko peliä tarkoitus pelata sisällä vai ulkona - paljonko peli vie tilaa? Mitä pelissä on tarkoitus oppia tai harjoitella? Pelataanko peliä yksin vai yhdessä?
  • Voidaan lähteä myös liikkelle myös yhteisen käytön ja hauskanpidon, sekä liikunnan lisäämisestä mm. välituntitoimintaan:
    • Miten saamme oppilaat liikkumaan välitunneilla enemmän? Millainen peli voisi olla kiva pelattavaksi yhteisesti välitunnilla tai hyppytunneilla? Mikä lisäisi oppilaiden mielenkiintoa lähteä ulos liikkumaan? Mitä te haluaisitte tehdä välitunneilla, mitä pelata tai puuhailla? Voisiko jo käytössä olevista välineistä keksiä uuden pelin? Millaine olisi ihan uusi jalkapallopeli (jne.) ? Miten sählypeliin saisi lisää haastetta (jne. eri pelihin)? Voisiko kahta peliä mahdollisesti yhdistää jotenkin? Mitä pelissä olisi tarkoitus harjoitella? Mikä pelistä tekee hauskan ja mieluisan? Oppilaille voi myös tarjota valmiina erilaisia välineitä ja materiaaleja, joista peli tulisi kehitellä.
  • Liikkeelle voi lähteä myös ihan siitä, millaisia materiaaleja meillä on käytettävissä:
    • Mitä kyseisistä materiaaleista keksii ja voi kehitellä? Minkälaisen pelin saisi aikaiseksi esimerkiksi hyödyntämällä tyhjiä muovipulloja tai säilykepurkkeja? Mitä keksittäisiin pelkästään ulkoa löytyvistä kivistä tai risuista? Miten esimerkiksi käsitöissä ylijääneet jämäkankaanpalat voisi hyödyntää? jne. Valittaisiin pari materiaalia, joiden ympärille oppilaat lähtevät suunnittelemaan peliä tai pelivälinettä.
  • Apuna voi käyttää myös erilaisia teemapäiviä tai viikkoja
    • Esimerkiksi: Sanomalehtiviikolla voi käyttää uusien pelien ja pelivälineiden keksimisessä sanomalehtiä, jotka jäävät luokassa tyhjänpantiksi viikon jälkeen.
Olisi suositeltavaa, jos peli tai peliväline kestäisi useampiakin pelikertoja, jolloin tuotteen elinkaarta saisi pidennettyä. Tähän vaikuttavat tietysti myös pelien ja välineiden oikeanlainen huolto, säilytys ja käyttö. Oppilaat sopivatkin seuraavaksi yhteiset säännöt: Missä peliä/pelivälinettä saa käyttää? Milloin sitä saa käyttää? Pitääkö käyttöön kysyä mahdollisesti joltain erillinen lupa vai onko se kaikkien käytössä ihan vain vapaasti ottaessa? Missä sitä säilytetään? Kuka vastaa sen huoltamisesta ja mahdollisesta korjaamisesta?
Oppilaat voivat aina myös pelatessaan keksiä uusia omia ideoita peliin ja sen sääntöihin ja niitä voisi jakaa myös toisille oppilaille esimerkiksi kirjoittamalla pelille oman ohjekirjan, johon jokainen saisi kirjoittaa oman variaationsa pelin kulusta ja säännöistä.
Kuitenkin myös lyhyempiaikaisistakin peleistä ja pelivälineistä on iloa ja kaikkien ei voida olettaa kestävän monta käyttökertaa, esimerkiksi sanomalehdestä tehdyt mailat kestävät ehkä korkeintaan yhden pelikerran. Tärkeintä olisi kuitenkin, että pelit ja pelivälineet lisäisivät kouluyhteisössä yhdessä tekemistä, hauskanpitoa ja samalla mahdollista oppimista, kuten älyllistä ajattelua ja opitun harjoittelemista tai fyysistä liikuntaa pelkän istumisen ja puhelimien näpräilyn lisäksi.

 Ideoita pelivälineisiin:
Aiheeseen liittyvä kuva

 Pelien lähteet:




SISÄLTÖALUE 2. KOULU TYÖYHTEISÖNÄ 
Kestävä kehitys on tärkeää saada osaksi koulutoiminnan arkea. Yksittäinen lyhyt opetusjakso ei tee kestävästä kehityksestä jatkuvaa. Tässä alla esittelyt tehtäväkokonaisuudet on suunniteltu laajoiksi kokonaisuuksia, joihin on helppoa ja tarkoituksenmukaista yhdistää eri oppiaineita ja yhteisöllisyyttä. Niin koulun henkilöstö kuin oppilaat on tärkeä saada pohtimaan omia vaikutusmahdollisuuksia yhteisen paremman tulevaisuuden luomiseksi.

Koulussa on hyvä olla koulun oma kestävän kehityksen -työryhmä. Siihen voidaan valita eri edustajia opettajista, henkilökunnasta ja oppilaista. Lähtötilanteessa sovitaan, miten kestävää kehitystä sisällytetään koulun teemoihin ja opetukseen. Kestävän kehityksen työryhmä suunnittelee toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet yhdessä. Teeman tavoitteena on toiminnallisuus, teeman näkyminen kouluarjessa ja mahdollinen yhteistyö koulun ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektin alussa ja lopussa tehdään kartoitus toiminnan tavoitteiden toteutumisesta sekä suunnitellaan seuraavan lukuvuoden teema.

Kestävää kehitystä voidaan rakentaa jatkuvaa yhteisöllisellä tekemisellä. Oppilaslehden perustaminen yhdistää koko koulua sekä vanhempia. Kulttuurituntemuksen lisääminen ja yritysyhteistyö auttavat oppilaita tutustumaan omaan asuinalueeseen ja ymmärtämään opetussuunnitelmankin mukaista yrittäjyyttä laajemmin ja käytännöllisemmin kun oppilaat itse pääsevät toimitaan yrittäjämäisesti. Vihreä lippu toiminta kouluissa rakentaa oppilaan ymmärrystä mm. erilaisten teemapäivien avulla. Erilaiset pelit ja sloganit auttavat oppilasta sisäistämään kestävää kehitystä sekä muodostamaan omaa näkökulmaa kestävään kehitykseen. Kouluhyvinvointia voidaan myös avata oppilaille säästämisen keinoja pohtimalla. Koulussa voidaan tutkia, miten voi itse toimia taloudellisesti. Oppilaat voivat myös perustaa omia pienyrityksiä harjoittaakseen ja pohtiakseen yritystoimintaa laaja-alaisemmin. Oppilaita ohjataan kriittisen taloudellisen kestävän kehityksen ajatteluun toiminnallisilla tehtävillä.

Kestävä kehitys on kaikkien yhteinen asia.


TEHTÄVÄ 1. KOULU PERUSTAA OMAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN LEHDEN


Luokka-aste 1-9 lk
Mitä tarvitaan: Muutama aiheeseen sitoutunut opettaja, jotka koordinoivat toimintaa ja aikatauluja.
Luokanopettajat valitsevat omalta luokalta muutaman henkilön toimittajan tehtäviin.
Tavoite: Oppilaat herätellään yrittäjyyteen lehden toimittajan roolissa. Yhteisöllisyys yli luokka- ja oppiainerajojen ja yhdessä tekeminen ovat tärkeässä roolissa.

Kesto jatkuva, vaihtelevat teemat oppilaiden kiinnostus ja taitotaso huomioiden Oppilaat pääsevät harjoittelemaan toimittajan tehtäviä ja yrityksen ylläpitoa. Toimitus muodostuu useamman luokka-asteen oppilaista ja kaikilla on oma tehtävänsä lehden tai blogin toimituksessa. Mukana voi olla oppilaita usealta luokka-asteelta. Tehtävä on kiertävä, jotta mahdollisimman monet innokkaat toimittajat pääsevät kokeilemaan työtehtäviä. Mukana toiminnassa ohjaajana on muutama koulun opettaja ja mahdollisesti myös muutama innokas vanhempi, jolla on käsitystä yritystoiminnasta tai blogin pitämisestä.
Perehdytys toimittajan arkeen: Oppilaat saavat aluksi pienen perehdytyksen tehtävään ja tehtävät jaetaan lehden toimintaan osallistuvien oppilaiden kesken. Perehdyttäjinä toimivat aiemmin lehteä pyörittäneet oppilaat, jotka jakavat tietoa uusille toimittajille.

Virtuaalilehti (= blogi) pitää kaikki koulun oppilaat ajan tasalla koulun tapahtumista. Sinne on myös mahdollista antaa toiveita ja palautetta käsiteltävistä aiheista, haastateltavista henkilöistä tai mielenkiintoisista projekteista. Oppilaita herätellään kestävään kehitykseen oppilaiden rakentamien artikkeleiden myötä. Yhdessä pohditaan oman koulun viihtyvyyteen vaikuttavia seikkoja sekä miten yksi henkilö voi vaikuttaa kaikkien hyvinvointiin. Yhdessä luodaan kestävä ja hyvinvoiva kouluyhteisö.

Lehteen voidaan haastatella eri lähialueiden yrityksiä ja miten he toteuttavat ja huomioivat toiminnassaan kestävän kehityksen. Haastattelun kohteena voivat olla myös opettajat, oppilaat ja vanhemmat. Oppilaat voivat myös toivoa erilaisia keskusteluaiheita, jotka heitä kiinnostavat.

Lehti voi keskittyä kohtuullisuuteen, ekotehokkuuteen, luonnonvarojen vastuulliseen käyttämiseen sekä pohtia yhteisten välineiden käyttöä. Omasta työyhteisöstä huolehtiminen ja sen ympäristöstä kiinnostuminen ovat lehden toimituksen vastuuhenkilöiden valvonnan alla.

TEHTÄVÄ 2. VIHREÄ LIPPU -TEEMAPÄIVÄLLE "TOINEN TOISTA"


Varattava aika: ennakkovalmistelut suunnittelutiimille 2 x 2 h, teemapäivä koko koulupäivän mittainen
Luokka-aste: 1-9 lk

Tehtävää suunnittelevat vihreä lippu tiimi, joka muodostuu opettajista, oppilaista ja vanhusten palvelutalon yhteyshenkilöstä, huomioitavia asioita: ruokailun aikataulujen muuttaminen kummiluokkien osalta yhtenäiseksi

Idea:

Teemapäivää ennen tiedotetaan projektin etenemisestä yhteisessä nettilehdessä tai blogissa (koulun oma tiedotuskanava).

Teemapäivän aikana muistetaan toinen toisiamme yhdessä ollen ja hyviä tekoja tehden. Tapahtuman aikana toimitaan kummiluokittain yhteistyössä. Ryhmien opettajat tiedottavat oppilaita tarkemmin missä ja mitä toimintaa tapahtuman aikana tehdään. (Luokat voivat itse suunnitella kummiluokkien kesken toiveiden mukaista yhteistoimintaa).  

Huom! tilaisuuteen voisi yhdistää myös vanhempien päivän, jolloin he voisivat osallistua yhteistoimintaan ja leikkeihin.

Teemapäivän jälkeen tehdään haastattelu päivästä, jolloin kortit on luovutettu vanhuksille, lapset saavat nähdä kuvia vanhusten innokkaista ilmeistä sekä heistä vanhuksista nii tehdään juttu koulun lehteen.Välineet: lautapelit, mölkky, askarteluvälineet A5-kokoisia korttipohjia, kyniä, kortteihin soveltuvat tekstit tai runot (sovitaanko yhdessä tekstit, kuten iloa päivääsi, mukavaa päivää, auringonsäteitä päivääsi, hymyä ja iloa)

Toiminnan sisältö: korttien askartelua, ulkoilua, lautapelien pelaamista, mölkkyä, pieniä näytelmiä, perinneleikkejä ja yhteislaulua.

Koulun ympäristöraati toimittaa tilaisuudessa valmistetut kortit läheiseen vanhainkotiin ilahduttamaan vanhuksia. (yritysyhteistyö, yhteistyö ja kumppanuus)

Ympäristöraati voi myös miettiä erilaisia säästötoimenpiteitä, kuten päivittäisen kouluruoan  ylijäämän myyminen eläkeläisille kohtuuhintaan. Näin saataisiin tuloja koulun yhteiseen hyvinvointiin. Oppilaat voisivat järjestää joulumyyjäisiä tai muita tapahtumia, joissa talkoovoimin valmistettaisiin eri teemojen mukaisia myyjäisiä.

Tavoite: koko koulun yhteisen hyvinvoinnin lisääminen yhdessä tekemällä ja viettämällä teemapäivää, yhteisöllisyys, sosiaalisuus, yhteenkuuluvuuden lisääminen, tullaan tutuiksi eri-ikäisten koulun oppilaiden kanssa

Oppiaineet: kuvataide, liikunta, musiikki ja äidinkieli

Asiasanat: yhteistyö ja kumppanuus: tehdään yhteistyötä vanhusten palvelutalon kanssa, vanhempien yrityskontaktien hyödyntäminen esim. jos ovat vanhusten palvelutalossa töissä niin toimivat yhteyshenkilönä ja koordinaattorina (yritys- koulu yhteistyö, yhteistyö-kumppanuus), korttien käytössä materiaaleina käytetään ns. “jämäpaloja” ja rakennetaan niistä kortteja, oppilaat-opettajat-vanhemmat tekevät yhteistyötä (tuovat näkyväksi prosessia koko koululle) ja kertovat sen tuloksista kaikille (koulun yhteisen blogin tai nettilehden välityksellä)

(Tämän idean lähteenä ollut Lahden Kivimaan koulun järjestämä yhteistoiminta).

TEHTÄVÄ 3. SLOGANIT TURVALLISEN, VIIHTYISÄN JA TALOUDELLISEN TYÖYHTEISÖN HYVÄKSI

Luokka-aste: 4-8 lk.
Tehtävän tavoite: Herätellä oppilaiden sekä muiden koulussa työskentelevien ajatuksia kouluyhteisön ja ympäristön viihtyisyydestä, taloudellisuudesta ja turvallisuudesta. Kehitellä luokka- ja kouluyhteisössä erilaisia ratkaisuja näiden näkökulmien parantamiseksi ja esiintuomiseksi. Muistuttaa kaikkia kouluyhteisössä työskenteleviä koulun vaikuttamismahdollisuuksista ympäristöstä huolehtimisen, taloudellisen säästäväisyyden ja viihtyisyyden lisäämisen näkökulmista sekä oman toimivamman työyhteisön ja ympäristön mahdollisuuksista.
Käytettävä aika: 45 min - 1,5h
Käytettävät materiaalit ja välineet: Kartongit, tussit ja muut kynät, teippi, sinitarra, liitu/tussitaulu, mahd. aikakauslehdet ja sanomalehdet (jos haluaa koristella sloganeita)
Oppimisympäristö: Koulun piha / liikuntasali, luokkahuone ja koulun muut sisätilat
Oppiaineet: Terveystieto, biologia / ympäristöoppi, fysiikka, kotitalous, yhteiskuntaoppi, liikunta, äidinkieli ja kotitalous

1)Orientoituminen aiheeseen: Ympäristön säästäjän -peli
Ympäristön säästäjän -peli on variaatio väri-leikistä. Pelin avulla voidaan kartoittaa oppilaiden tekemiä ympäristötekoja ja -valintoja. Maahan piirretään kaksi viivaa, haluamansa pituuden päästä toisistaan. Oppilaat asettuvat toiselle viivalle vierekkäin ja yksi oppilas valitaan toiselle viivalle. Leikissä pääsee etenemään omien kestävän kehityksen mukaisten tekojensa avulla. Pelin ideana on, että leikin vetäjä (toisella viivalla yksin seisova oppilas) sanoo jonkun väittämän, joka on jonkinlainen teko kestävän kehityksen näkökulmasta. Teot voivat koskettaa koulua ja sen ympäristössä tapahtuvaa toimintaa tai ottaa huomioon myös oppilaiden vapaa-ajalla tehdyt kestävän kehityksen mukaiset teot. Jos oppilas, joka seisoo toisella viivalla, on tehnyt pelin vetäjän mainitseman teon, saa ottaa määritellyn määrän ja askeltavan mukaisesti askeleita eteenpäin. Se, joka on tehnyt eniten kestävän kehityksen mukaisai tekoja ja pääsee siten nopeiten liikkumaan pelin vetäjää kohti, pääsee nopeiten pelin vetäjän luokse ja pääsee pelin vetäjäksi. Kaikkia kuitenkin kannustetaan hyviin tekoihin ja aina pelin vetäjän vuoron vaihtuessa voidaan keskustella yhteisesti kierroksen aikana esitetyistäteoista: Kuka oli tehnyt, milloin, miksi se on tärkeää, mitä hyötyä siitä on itselle, toisille, yhteisölle (kuten koululle, sen tiloille ja siellä työskenteleville), yhteiskunnalle, hyvinvoinnille ja ympäristölle?

Kestävän kehityksen mukaisia tekoja, jotka käsittävät sekä vapaa-ajan, että kouluympäristön voivat olla esimerkiksi:
  • Se, joka on käynyt kirpputorilla ostoksilla viime kuukauden aikana, saa ottaa yhden sammakon hypyn eteenpäin.
  • Se, joka on pyytänyt toisen oppilaan päivän aikana mukaan leikkiin tai peliin, saa ottaa yhden norsun askeleen. 
  • Se, joka on tänään syönyt lautasensa tyhjäksi, saa ottaa kaksi jäniksen loikkaa eteenpäin.
  • Se, joka sammuttaa valot, kun lähtee huoneesta, saa ottaa kaksi hiiren askelta eteenpäin.
  • Se, joka tervehti tänä aamuna koulun käytävillä muita oppilaita ja toisa opettajia, saa ottaa kaksi sammakon hyppyä eteenpäin. 
  • Se, joka on käynyt kirjastossa lainaamassa kirjoja viikon sisällä, saa ottaa ison norsun askeleen eteenpäin.
  • Se, joka pitää hyvää huolta leluistaan ja tavaroistaan, saa ottaa yhden jäniksen loikan eteenpäin.
  • Se, joka leikkii leikkejä, joissa ei tarvita leluja (esim. hippa, lumiukon rakentaminen, luonnossa liikkuminen) saa ottaa kaksi isoa norsun askelta eteenpäin.
  • Se, joka on auttanut jotakuta viikon/päivän aikana, saa ottaa kolme hiiren askelta eteenpäin. 
  • Se, joka hyötykäyttää paperin molemmat puolet, esimerkiksi piirtäessä, saa ottaa yhden hiiren askeleen eteenpäin.
  • Se, joka ei heitä roskia luontoon, saa ottaa  kolme jäniksen loikkaa eteenpäin.
  • Se, joka on puuttunut kiusaamistilanteeseen viikon aikana, saa ottaa kolme isoa norsun askelta eteenpäin. 
  • Se, joka kerää roskia luonnosta, saa ottaa yhden jäniksen loikan eteenpäin.
  • Se joka lajittelee metalliroskat kierrätykseen, saa ottaa kaksi sammakon hyppyä eteenpin.
  • Se, joka kävelee kouluun, saa ottaa ison norsun askeleen eteenpäin.
  • Se, joka on ostanut ympäristömerkityn tuotteen kuukauden aikana, saa ottaa kaksi pupun loikkaa eteenpäin. 
  • Se, joka on aikonut ostaa jonkun tavaran, mutta jättikin tavaran lopulta kauppaan (esim. eilen tai viikon aikana), saa ottaa yhden norsun askeleen eteenpäin. 
  • Se, joka käyttää samoja koulutarvikkeita (esim. kyniä) toisen oppilaan kanssa, saa ottaa kasi pupun loikkaa eteenpäin. 
  • Se, joka laittaa suihkussa tai käsiä pestessään hanan kiinni käsien ja vartalon vaahdottamisen ajaksi, saa ottaa kaksi pupun loikkaa eteenpäin.
  • Se, joka on kiittänyt ruokalan ihmisiä tai siivoojaa tällä viikolla, saa ottaa yhden norsun askeleen eteenpäin. 
  • Se, joka laittaa roskat heti roskikseen, saa ottaa kolme hiiren askelta eteenpäin. 
  • Se, joka osta ympäristömerkittyjä tuotteita / on ostanut ympäristömerkittyjä tuotteita kuukauden / viikon aikana, saa ottaa kaksi isoa norsun askelta. 
  • Se, joka huolehtii tavaroiden oikeaoppisesta säilytyksestä ja laittaa tavarat heti paikoilleen käytön jälkeen, saa ottaa yhden sammakon loikan. 
  • Se, joka on lainannut omaa tavaraansa kaverille viikon aikana, saa ottaa kolme hiiren askelta. 
  • jne. Lauseita ja tekoja voi keksiä vapaasti ja ne voivat liittyä johonkin tiettyyn kestävän kehityksen ulottuvuuteen (taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen, ekologinen) tai useampaan niistä. Taloudellisuuden näkökulmasta teoissa painotetaan järkeviä kuluttajan valintoja, lainaamista, vuokraamista ja luonnon ja rahan säästämistä sekä eettisesti oikeita valintoja.
Tehtävä mukailtu kirjasta:  Kettunen, A. & Laine, A. 2017. Ilmiöt ihmeteltäviksi. Monialaisia ideoita ulkona oppimiseen. Jyväskylä: PS-kustannus. Kirjan tehtävästä: Ympäristön säästäjän -leikki.



2)Ympäristöä ja koulyhteisöä kunnioittavien ja kustannuksia säästävien ratkaisujen pohtiminen kouluhyvinvoinnin näkökulmasta
Oppilaiden kanssa herätellään keskustelua siitä, miten voisimme omilla teoillamme lisätä kouluympäristön ja kouluyhteisön viihtyvyyttä, siisteyttä, turvallisuutta, energiatehokkuutta ja puhtautta, siellä työskentelevien arvostamista ja työn helpottamista, samalla säästäen energiaa, ympäristöä ja koulun aiheuttamia kustannuksia. Keskustelussa esiin tulleita ajatuksia kirjoitetaan ylös esimerkiksi taululle. Tässä muutamia ehdotuksia, joista keskustelua ja ideoita voi herätellä ja kuinka niitä voisi käsitellä (ei tarkoitus käsitellä kaikkia, vaan valita vaikka 1):

  • Yhtenä pohdinnan aiheena voisi olla esimerkiksi kouluympäristön siisteys (roskattomuus ja turhan likaisuuden välttäminen), jolloin omalla toiminnallamme pidämme kouluympäristön siistinä, viihtyisänä, turvallisena, helpotamme siellä työskentelevien työtä (esim. siivooja) sekä pidämme huolta koulun tilojen pinnoista ja materiaaleista. Kun roskat laitetaan heti roskikseen, eikä jätetä pyörimään koulun tiloihin ja tavarat laitetaan niille kuuluville paikoille (kuten esim. kengät niille varatuille kenkätelineisiin/naulakoihin) säästetään turhaa pintojen ja materiaalien likastumista ja kulumista, vähennetään talonmiehen ja siivoojien työtä, samalla vähennetään siivoukseen tarvittavaa energiaa, puhdistusaineita ja välineitä. Samalla kouluympäristö pysyy turvallisena, käyttökelpoisena (terveys, ilmanlaatu, siisteys) ja viihtyisänä ja samalla säästetään myös luontoa (ei koko ajan tarvitse ostaa uuttan tai korjata, ei tarvitse niin paljon käyttää energiaa puhdistamiseen ja korjaamiseen, ei tarvita niin paljon käyttää puhdistusaineita ja erilaisia koneita puhdistuksessa ja korjaamisessa). 







  • Neljäs keskustelun aihe voisi olla kouluyhteisössä työskentelevien hyvinvointi ja viihtyminen: Mitä voimme tehdä, että kaikilla työyhteisössä työskentelevillä on mahdollisuus tehdä oma työnsä, heidän työtänsä arvostetaan ja kaikki pystyvät työskentelemään yhdessä, kaikki kunnioittaen ja kaikki tuntevat kuuluvansa osaksi isoa, kaikista huolehtivaa, yhteisöä. Oppilaat keksivät ratkaisuja näihin kysymyksiin - ratkaisut kirjoitetaan taululle ja oppilaat voivat allekirjoittaa nämä --> Vastuu siitä, että omalla toiminnallaan tuottaa kouluympäristössä hyvinvointia huomioimalla yhdessä kerätyt seikat.  



  • Luokassa voisi kehitellä luokan yhteiset pelisäännöt, joilla luodaan mukava ja kaikkien työskentelyä arvostava ilmapiiri, taloudellinen toiminta, ympäristön säästäminen ja tehokas opiskelu. 
    • Oppilaiden kanssa keskustellaan siitä, mitkä ovat sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat luokassa viihtymiseen ja oppimiseen ja opiskeluun sekä yhteisen toiminnan sujumiseen ja kuinka voimme samalla vähentää luokkamme tuottamia kuluja ja energiaa. 
      • Esimerkiksi: työrauha, ei kiusata, ei meluta, otan kaverit mukaan ryhmätyöhön, huolehdin oman paikkani siisteydestä, vien tavarat paikoilleen, osallistun aktiivisesti tunnin toimintaan, ei naureta jos mokaa (esim. vastaa väärin), sammutan valot lähtiessäni viimeisenä luokasta, sammutan tietokoneen käytön jälkeen, lainaan tavaroitani muille, pidän sekä luokan yhteisistä että omista tavaroistani hyvän huolen koko kouluvuoden ajan, en heitä tavaraa turhaan roskiin, kierrätän roskani.. 
    • Eri tapoja muodostaa luokan pelisäännöt: Otalammen opetussuunnitelma. Oppilaskunta. Luokan pelisäännöt. http://otalammen-ops.purot.net/uploads/oppilaskunta/luokan_pelisaannat_1_hml_kvl.pdf


3) Sloganeiden kirjoittaminen
Oppilaat kirjoittavat/tekevät kohdan 2 keskustelussa syntyneiden ajatusten ja ideoiden pohjalta kartongeille sloganin, joka kiinnitetään koulun seinälle. Oppilaat voivat koristella kartonkeja vapaasti, mutta siten, että itse slogan on helposti luettavissa ja näkyvillä, jotta sen voi lukea myös ohikulkiessa. Sloganeilla muistutetaan sekä itselle, että muille kouluyhteisössä työskenteleville ympäristöä jja työyhteisöä kunnioittavista ja kustannuksia säästävistä toimista. Sloganit voivat olla myös omassa luokkahuoneessa, jolloin niihin voidaan sisällyttää muitakin luokan pelisääntöjä.

Sloganeiden aiheita voivat olla esimerkiksi:
  • Roskat ja kierrättäminen: “Roskat kuuluvat roskikseen” / “Älä roskaa!” / “Muistetaan roskaton ympäristö!” / “Roskat kuuluvat roskikseen, eivät lattialle!” / “Arvostetaan siivoojien työtä!” / “Arvostetaan roskatonta ympäristöä!”  ...
  • Veden säästäminen - energiasäästö: “Älä lotraa veden kanssa!” / “Vähennetään veden kulutusta!”  ...
  • Sähkön säästäminen -energiansäästö: “Sammutathan valot pois lähtiessäsi/viimeisenä!” / “Turhat valot pois päältä!” / “Sammuta tietokone työskentelysi lopuksi” / “Säästetään sähkössä!” …
  • Kouluympäristön ja tilojen siisteys: “Älä jätä tavaroita lojumaan!” / “Kengät kuuluvat kenkätelineeseen!” / “Jokaiselle tavaralle löytyy oma paikkansa” / “Muistetaan koulun tilojen siisteys ja turvallisuus” 
  • Koulussa työskentelevien arvostaminen (oppilaat ja koulun henkilökunta): “Annan työrauhan toisille” / “Tervehdin käytävillä” / “Arvostan toisten tekemää työtä” / “En kiusaa!” / “Lainaan tavaroitani muille” / “En aiheuta turhaa työtä muille (esim. siivoojalle)”  ….
  • Ruokahävikin ja ruokailun viihtyvyys: “Annan kaikille ruokarauhan!” / “Syön lautaseni tyhjäksi!” / “Otan vain sen verran kun jaksan syödä!”  / “Siivoa jälkeni ruokailun jälkeen” / “Huomioin muut ruokalassa ruokailevat” ...

TEHTÄVÄ 4. OPPILAIDEN YRITYKSET KOULUYHTEISÖN HYVINVOINNIN TUKIJOINA


Luokka-aste: 6-9 lk.
Tehtävän tavoite: Yrityksiä ja tuotteita sekä palveluita suunniteltaessa ja toteuttaessa oppilaat pääsevät tutustumaan eri vaiheiden kautta kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin: sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen. Samalla oppilaat pääsevät tuomaan esille omia vahvuuksiaan ja luovuttaan. Oppilaat ymmärtävät mitä tuotteiden ja palveluiden perustamisessa tarvitaan, millainen on hyvä yritys jotta se toimisi: miten jaetaan työtä ja miten huomioidaan työyhteisön hyvinvointi, miten suunnitellaan tuotetta (nousee koulun omista tarpeista) ja valitaan kohderyhmät. Ohjataan vaikuttamisen ja osallistumisen keinoihin kouluyhteisössä. Ohjataan tarkastelemaan ja havainnoimaan koulun ja luokan toimivuutta ja hyvinvointia ja ohjataan parantamaan omilla ideoilla ja ratkaisuilla kouluyhteisön hyvinvoinnin eri tekijöitä.
Käytettävä aika: Kyseessä pidempi projekti - n. 4-6h riippuen siitä, miten paljon aikaa mihinkin kohtaan lopulta käyttää ja miten yksityiskohtaisesti asioita käy läpi (huomioi luokka-aste 6 ei esimerkiksi yhtä syvälle päästä kuin esimerkiksi jo 9 luokkalaisten kanssa).
Käytettävät materiaalit ja välineet: Tavan A4 ja A3 valkoista paperia ja värillisiä kartonkeja, erilaisia kyniä (tussit, puuvärit, lyijykynät), ipad, kamera, tietokone tai muu sopiva tvt laite, tietolähteitä tarvittaessa (lisätiedon haku - esimerkiksi oppikirjat tai internet)
Oppimisympäristö: Koulu  ja luokkahuone + isompi tila (esim. liikuntasali, koulun käytävät)
Oppiaineet: Kuvataide, käsityö, matematiikka, yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja ympäristöoppi/biologia ja maantieto

Huomioita: Projektin kuvaus ei yksityiskohtaisen tarkka: Antaa opettajalle liikkumatilaa tehdä omia valintoja ja päättää, miten asiaa tarkastellaan oppilaiden kanssa parhaalla mahdollisella tavalla siihen tilanteeseen liittyen (esim. taustamateriaalit). Suunnitelma antaa kuitenkin tietynlaisen rakenteen - mitä, missä ja järjestys (ideapohja) ja kuinka projektin tavoitteet tulevat esille eri työvaiheissa. Kuitenkin myös projektin eri vaiheita voi vaihdella päikseen sen mukaan, mikä tuntuu itsestä luontevimmalta järjestykseltä käydä asioita läpi. Projekti olisi myös helppo liittää osaksi 6. luokalla käytävää yrityskylä-toimintaa. Lisätietoa yrityskylätoiminnasta: https://yrityskyla.fi/

1) Kartoitetaan jo koululla olevia palveluita, toimintaa ja käytettäviä välineitä


Oppilaat tutustuvat viikon aikana oman kouluympäristön toimintaan, mahdollisiin palveluihin ja eniten käytössä oleviin tuotteisiin ja välineisiin. Oppilaiden kanssa on hyvä lähteä liikkeelle siitä, mikä on palvelu? Entäs mikä on hyödyke tai tuote?
  • Apuna voi käyttää:
  • Toimiiko koulussanne kahvila?
  • Onko koulussanne kirjasto ja kuinka sen periaate toimii? (Lainaus, pelkkä kirjojen lukeminen, erilaiset toiminnat siellä)
  • Millainen on koulunne ruokala? Onko se toimiva? Voisiko sinne lisätä jotain, mitä? Pitäisikö siellä muuttaa jotain?
  • Onko koulullanne yhteistä tilaa, johon voi mennä hyppy- ja välitunneilla? Jos on niin missä? Onko se toimiva? Mitä sinne voisi tuoda lisää?
  • Onko koulullanne välituntitoimintaa? Millaista? Jos ei niin miksi?
  • Onko koulullanne/luokallanne käytössä erilaisia liikuntavälineitä? Kuinka niiden käyttö on organisoitu? Saako niitä lainata, vai vain ottaa käyttöön halutessaan?
  • Onko koulussanne kummitoimintaa? Millaista? Jos ei niin, miksi?
  • Onko koulullanne käytössä erilaisia tvt laitteita? Miten niiden käyttöä on organisoitu?
  • Jne. 

2)Koulun, oppilaiden ja henkilökunnan tarpeiden kartoittaminen - Tuotteen/hyödykkeen ja palvelun suunnittelu
1.Oppilaat kartoittavat edellisen tehtävän tarkastelujen avulla vielä tarkemmin palveluiden ja tuotteiden tarvetta koulussa kiertelemällä koulun tiloissa ja seuraamalla luokkatilanteissa oman luokkansa työskentelyä ja siellä tarvittavia välineitä, työtapoja ja ajankulua. Lisäksi oppilaat voivat haastatella toisia oppilaita ja koulun henkilökuntaa tilojen ja välineiden toimivuudesta, mitä he haluaisivat lisää tai mitä asioita pitäisi muuttaa - Mitä on tarpeeksi? Mitä ei ole tarpeeksi? Mikä toimii? Mikä ei toimi? Mitä uutta haluttaisiin?
  • Apukysymyksiä oppilaille, johon he voivat kiinnittää huomiota tehdessään tarvekartoitusta:
    • Mihin oppitunnilla kuluu eniten aikaa, voisiko tätä ajatarvetta vähentää, miten?
    • Mitä välineitä tunneilla käytetään eniten, voisiko näitä välineitä muuttaa vielä toimivimmiksi ja helpompikäyttöisiksi? Onko välineitä tarpeeksi kaikille? Mistä välineitä saa, pitäisikö ne saada helpommin käyttöön?
    • Mitkä tunneilla käytettävät välineet eivät toimi – miksi? Voisiko kehittää jonkin uuden välineen kyseiseen toimintaan?
    • Ovatko koulun käytävät viihtyisiä? Miten niiden käyttötasoa vois vielä korottaa? (mm. mahdollisuus työskentelyyn, istumiseen, tavaroiden säilytykseen, viihtyisyyden lisäämiseen jne.)
    • Miten koulun kirjasto tai muut lainausmenetelmät toimivat vai toimivatko ne ollenkaan? Mitä asialle voisi tehdä, esimerkiksi lainauksen helpottamiseksi tai nopeuttamiseksi?
    • Löytyykö koululta erilaisia lainausmahdollisuuksia – mitä voi lainata koululla, mitä ei voi? Pitäisikö olla lisää lainausmahdollisuuksia tai vuokrausmahdollisuuksia -mitä?
    • Mitä oppilaat mahdollisesti toivovat, mitä koululta ei vielä löydy? (välineitä, toimintaa, ostettavaa, yhteistä toimintaa..?)
    • Onko oppilailla tai koulun henkilökunnalla tarpeeksi yhteistä ja hauskaa tekemistä? Mitä asialle voisi vielä mahdollisesti tehdä, jotta esimerkiksi koulujen välituntitoiminta lisääntyisi?
    • Miten luokkatyöskentely sujuu? Onko tunnilla meluisaa? Onko joidenkin vaikea keskittyä? Miten oppilaat oppivat parhaiten? Missä tilassa oppilaat oppisivat parhaiten/olisi kivointa työskennellä? Mitä tilasta puuttuu – mikä lisäisi työniloa ja antaisi uusia mahdollisuuksia työskentelyyn? Mikä omalla paikallasi lisäisi työskentelyn iloa ja parempaa keskittymistä tehtävään? Mikä vaikeuttaa opiskelua – mitä asialle vois tehdä?
    • jne. Kysymyksiä on helppo keksiä lisää ja ottaa vaikka jostain eri näkökulmista: oppilas, luokka, koulu, työskentely, oppiminen, hauskanpito, nopeus, terveys, hyvinvointi jne.

2. Oppilaat kehittävät oman palvelun/tuotteen huomioidensa pohjalta: Oppilaat jaetaan 4 hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä suunnittelee oman tuotteen tai palvelun havaintojensa pohjalta yhdessä ensin keskustellen, mihin asioihin he kiinnittivät huomiota havainnoidessaan koulua ja sen toimintaa. Palvelu tai tuote ont tarkoitettu kouluyhteisön käyttöön ja helpottamaan koulun arkea ja toimintaa sekä lisäävän mahdollisesti myös hyvinvointia.
  • Oppilaat voivat pohtia mm. :
    • Mihin tuotetta/palvelua tarvitaan? Mitä se tekee? (nopeuttaa työskentelyä, vähentää jonoja, lisää aktiivisuutta välitunneilla, lisää oppilaiden terveyttä…?)
    • Jos kyseessä on tuote: Mistä materiaalista tuote tehdään? Paljonko menee materiaalia? Millaiset työskentelytilat tarvitaan tuotteen/palvelun valmistamiseen? Missä tuote tehdään/sijaitsee? Kuinka paljon työntekijöitä tarvitaan?
      • Miten materiaalin valinnassa ja valmistuksessa huomioidaan ekologinen kestävyys? (esimerkiksi puu vs. muovi tai kierrätysmateriaalit) 
      • → tutustutaan eri tietolähteisiin sen mukaan, mistä materiaalista oppilaat päättävät tuotteen tehdä (esim. muovi, puu, tekstiilit - kyseinen tekstiilimateriaali, lasi jne. → erilaiset tietolähteet)  
    • Jos kyseessä palvelu: Miten palvelu toimii? Mikä on sen toimintaperiaate - Miten siitä saisi mahdollisimman helppokäyttöisen ja nopean? 
    • Jos kyseessä palvelu: Mitä palvelun perustamisessa / toimintaan saattamiseen tarvitaan? (materiaalit, työntekijät, sovellukset, tilat. kustannukset..) Missä palvelu sijaitsee? Kuinka paljon tarvitaan työntekijöitä?
      • Miten tässä otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet? (esimerkiksi käytettävät tilat, käytettävät materiaalit, työntekijöiden työolosuhteet, jätteensynty.kustannukset…) 
      • Esimerkiksi jos palvelu olisi kahvila koululle: Käytettävät elintarvikkeet - miten huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet? Miten työskentelyssä huomioidaan (esim. veden kulutus, energian kulutus, jätteen synty, kierrättäminen, turhan roskan syntyminen - käytetäänkö esimerkiksi kertakäyttöastioita vai tavallisia astioita jne.) Millaiset ovat kahvilan työntekijöiden työolosuhteet ja työajat? Mitä tuotteet maksavat - katetaanko sillä raaka-aineiden kustannukset? Mihin tuotot käytetään? 

3. Lopuksi oppilaat esittelevät tuoteideansa muille ryhmille (yrityksille)


3) Yrityksen suunnittelu tuotteen/palvelun ympärille
Jotta palvelua ja tuotetta voitaisiin tuottaa, tarvitaan sen taustalle yritys. Yrityksillä on erilaisia arvoja, toimintaperiaatteita, oma nimi ja slogan. Yritykseen kuuluu myös erilaisia työntekijöitä.

1. Tutustutaan ensin oppilaiden kanssa erilaisiin yrityksiin ja niiden toimintaperiaatteisiin, arvoihin ja sloganeihin / brändeihin.

2.Oppilaat jakautuvat omiin ryhmiin, joissa ovat suunnitelleet tuotetta tai palvelua aikaisemmin. Oppilaat keksivät tuotteen/palvelun yhteyteen oman yrityksen: Yrityksen nimi, slogan, toiminta-ajatus ja yrityksen tuottama palvelu tai tuote. Yrityksen nimi ja toimintaidea/tuote/palvelu esitellään muille oppilaille.

  • Mikä on yrityksen nimi?
  • Mikä on yrityksen tuottama palvelu/tuote?
  • Mitä yritys tekee? – Toimintaperiaate tuotteen/palvelun osalta?
  • Missä yritys sijaitsee?
  • Mikä on yrityksen slogan?

3.Vahvuudet käyttöön!
Yrityksille jaetaan vahvuuslistat. Jokainen oppilas valitsee listasta kolme vahvuutta/taitoa/ osaamisaluetta, jotka omasta mielestä kuvaavat parhaiten itseä ja kirjoittaa ne muistiin. Vahvuuksia voi keksiä myös listan ulkopuolelta ( https://www.opetin.fi/wp-content/uploads/Ty%C3%B6paja-VERKOSTOIDU-Vahvuudet-k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n_Vahvuuslista-1.pdf ) Ryhmäläiset pohtivat yhdessä, miten oman yrityksen jäsenten taitoja voisi hyödyntää yrityksen toiminnassa. Jokaisen jäsenen vahvuuksia tulee hyödyntää yrityksessä. Oppilaat antavat jokaiselle yrityksen jäsenelle tehtävän ja toiminta-alueen yrityksessä. Jokaiselle keksitään lisäksi oma työnimike. (esimerkiksi: toimitusjohtaja, talouskoordinaattori, tuotekehittäjä jne.)
  • Apukysymyksiä: Minkälaisia tehtäviä ryhmäläisillä voisi yrityksessä olla? Miten jonkun harrastusta tai osaamista voi hyödyntää annetun tuotteen kehittämisessä? Miten vahvuudet voivat auttaa yrityksen perustamisessa? Kuka osaa myydä tuotteen ja kuka osaisi hoitaa yrityksen taloudellista puolta? Kuka on taitava viestimään ja kuka ideoimaan uutta. 
4.Muodostetaan yrityksen yhteiset pelisäännöt. Millaiset pelisäännöt yrityksellä tulisi olla, jotta yritys toimisi mahdollisimman tehokkaasti ja kestävän kehityksen mukaisesti? Oppilaat kirjoittavat pelisäännöt A4 tai A3 paperille ja jokainen yrityksen jäsen allekirjoittaa säännöt ja sitoutuu näin noudattamaan yhdessä sovittuja sääntöjä.


4)Yrityksen henkilöstön hyvinvointi
1.Pohditaan yhdessä koko luokan kesken, millaisista ominaisuuksista työntekijöiden hyvinvointi koostuu. Miten nämä näkyvät työelämässä ja yrityksessä positiivisessa tai negatiivisessa mielessä? Miten yrityksen henkilöstön hyvinvointia voidaan pitää yllä/lisätä? Kirjataan oppilailta tulleita ajatuksia esimerkiksi taululle.
  • Työaika, työmäärä ja haasteellisuus, yrityksen johdon toimivuus, avun saanti ja työyhteisön tuki, työn ja vapaa-ajan sopusuhtaisuus, yksin puurtaminen vs. yhdessä suunnittelu ja toimiminen, tasa-arvo työyhteisössä, tilojen toimivuus ja turvallisuus ja terveys, osallistumismahdollisuudet, suvaitsevaisuus ja työyhteisön hyvä yhteishenki
2.Äskeisessä osuudessa taululle kootuista hyvinvoinnin osatekijöistä valitaan niin monta kuin on luokassa yrityksiä (esim. 4-5kpl). Jokaiselle yritykselle annetaan yksi hyvinvoinnin osatekijä. Yrityksen jäsenten tulee keksiä ainakin yksi keino, jolla heidän yritystoiminnassaan huomioitaisiin kyseine hyvinvoinnin osatekijä
  • Esim. Työyhteisön hyvä yhteishenki: Yritykselle keksitään esimerkiksi jokin yhteinen päivä, jolloin tehdään yrityksen henkilöstön kanssa jotain mukavaa yhdessä ja samalla tutustutaan paremmin ja luodaan hyvää yhteishenkeä. (oppilaat keksivät jonkin tapahtuman/toiminnan)
Jokainen yritys esittelee muille yrityksille ratkaisunsa. Ratkaisuista keskustellaan yhdessä – toteutuuko hyvinvointi? Miten ratkaisu lisää hyvinvointia? Keksitäänkö muita keinoja kyseisen hyvinvoinnin osatekijän huomioimiseksi?



5)Palvelun ja tuotteen kohderyhmä ja markkinointi
1.Oppilaat valitsevat yrityksen tuottaman palvelun tai tuotteen kohderyhmän (jos koulussa toimivat – valitkaa esim. luokka-aste) mahdollisimman tarkasti.
  • Mikä kohderyhmä hyötyisi kaikkein eniten palvelusta/tuotteesta?
  • Mikä kohderyhmä on mahdollisesti esittänyt kiinnostustaan kyseisestä palvelusta/tuotteesta – tai maininnut sen puuttumisesta?
  • Mitä tuote/palvelu voisi antaa kyseiselle kohderyhmälle?
  • Miksi palvelu/tuote sopii kohderyhmän käyttöön? (käyttö – helppous, vaikeus – hinta jne.)
  • Miten yritys hyötyy kyseisestä kohderyhmästä? (esim. kohderyhmän suuri koko -> tuottavuus)
2.Oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat tuotteen/palvelun markkinoinnin

  • Tämän jälkeen oppilaat pohtivat oman yrityksensä sisällä: Miten saamme lisättyä tuotteen käyttöä kohderyhmässä tai löydetään uusia käyttäjiä? Laaditaan yhdessä yrityksessä suunnitelma, miten saadaan lisättyä kohderyhmän kiinnostusta tuotetta kohtaan ja miten voimme lisätä myyntiä. 

    • Montako ja millaisia mainoksia?
    • Kohderyhmän mahdolliset kiinnostuksen kohteet? 
      • ympäristöystävällisyys, helppous, nopeus, saatavuus, käyttövaihtoehdot, hinta, arvot, kohderyhmän mediankäyttö tms. →  miten hyödynnetään mainonnassa?
  • Markkinasuunnittelun jälkeen oppilaat suunnittelevat yhdessä tuotteelle/palvelulle mainoksen (lehti, radio, tv, posteri, juliste..) 

  • Lopuksi oppilaiden yritykset esittelevät oman markkinointisuunnitelman ja tekemänsä mainoksen toisille yrityksille. Keskustellaan mainoksen herättämistä mielikuvista ja mainoksen vaikuttavuudesta ja vaikuttamisen muodoista (suostutteleminen, houkutteleminen, lahjominen, manipuloiminen, ohjaaminen...)

6) Tuotteen/palvelun prototyyppi ja testaaminen ja käyttöönotto
Oppilaat rakentavat yrityksensä tuotteesta mallin ja esittelevät sen toisille oppilaille Jos kyseessä on palvelu, testataan palvelua.

Voidaan tehdä yhdessä isommassa tilassa, jossa oppilaat pääsevät tutustumaan yrityksen toimintaan ja sen tuottamaan palveluun tai tuotteeseen esimerkiksi oman luokan kesken. Miksei isompana kokonaisuutena useampi luokka-aste voisi esitellä omia tuotteitaan ja palveluitaan muille, jolla on yritetty edistää koulun hyvinvointia? →  Jokaiselle yritykselle koulusta tai tilasta oma piste, jossa he esittelevät yritystään, palveluaan ja tuotettaan.

Testauksessa ja tuotteen valmistuksessa huomioidaan oppilaiden edellisissä tehtävissä mainitsemansa yrityksen työntekijöiden työtehtävät (kuka tekee mitäkin) ja työhyvinvointi. Lisäksi testauksessa huomioidaan markkinointi: mainokset voivat pyöriä yrityksen omalla pisteellä kaikkien nähtävillä.

Oppilaiden yritykset voivat toimia myös esimerkiksi muutaman päivän tai viikon ajan. Lisäksi yrityksissä esiin tulleita ideoita voi ottaa käyttöön muulloinkin kouluvuoden aikana: Esimerkiksi jos kirjojen lainaamisesta keksittiinkin parempi konsepti kuin aikaisempi oli tai oppilaat kehittivät liikuntavälineiden lainaamiseen paremman konseptin kuin ennen oli, niin ne voivat olla käytössä myös muulloin kuin yrityksen toiminta-aikana. Myös oppilaiden kehittämiä tuotteita voi käyttää koko kouluvuoden ajan, vaikka itse yritys ei olisi enää “pystyssä”.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)

JOHDANTO

Tervetuloa kehittämään koulun ja luokkayhteisöjen hyvinvointia kestävän kehityksen keinoin! Tämän blogialustan on luonut s...

  • JOHDANTO
    Tervetuloa kehittämään koulun ja luokkayhteisöjen hyvinvointia kestävän kehityksen keinoin! Tämän blogialustan on luonut s...