Kestävän kehityksen sosiaalinen kestävyys kiinnittää huomion tasa-arvoon, terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Kaikilla yhteiskuntamme jäsenillä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja olla osallisena yhteiskunnassa. Sosiaaliseen kestävyyteen liittyy hyvin vahvasti kulttuurinen kestävyys. Kestävän kehityksen mukaisessa ajattelussa ja toiminnassa sosiaalinen kestävyys ilmenee erityisesti hyvinvoinnin tukemisessa ja toisista välittämisessä. Sosiaalisen kestävyyden arvopohja perustuu ihmisoikeuksiin ja ihmisarvon korostamiseen. Osallisuus on sosiaalisen kestävyyden käsite, joka tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan jäsen tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa yhteiskuntansa sekä omiin asioihin. Tasa-arvoisuuden tarkoituksena on, että jokaiselle olisi taattu asianmukainen terveydenhuolto ja mahdollisuus koulutukseen riippumatta hänen asemasta, varallisuudesta, rodusta tai muusta hänen yksilöllisestä ominaisuudesta.
Osallisuuden osana on erilaisuuden hyväksyminen ja demokraattisuus, mutta myös oman mielipiteensä ilmaisematta jättäminenkin, joka perustuu vapaehtoisuuteen. Osallisuuden tarkka määritelmä voi vaihdella kontekstista ja tilanteesta.
Yhteisöllisyydessä tulee esille kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet, mutta ennen kaikkea sosiaalinen kestävyys, jonka keskeisiä ajatuksia ovat vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, yhdessä tekeminen ja vaikuttaminen. Keskustelut, kuuntelu ja toisista välittäminen ovat vahvasti yhteisöllisyydessä mukana, joten osallisuus on yhteisöllisyyden perusta.
Suomen haasteita kestävän kehityksen sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta ovat esimerkiksi syrjäytyminen ja työttömyys.
Lähteet
https://www.rauma.fi/wp-content/uploads/2016/11/Rauman-varhaiskasvatuksen-keke-opas_11.2.2016.pdf
https://www.rauma.fi/wp-content/uploads/2016/11/Rauman-varhaiskasvatuksen-keke-opas_11.2.2016.pdf
http://www.ykliitto.fi/yk70v/sosiaalinen
Sosiaalinen kestävä kehitys vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 sosiaalinen kestävä kehitys kulkee läpi koko opetussuunnitelman ja on koko perusopetuksen perusta. Perusopetuksen tehtävänä on oppilaiden yleissivistys ja hyvinvointi sekä tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutuminen: ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Sosiaalinen kestävä kehitys ilmenee perusopetuksen arvoperustassa oppilaan ainutlaatuisuuden, yksilöllisyyden ja arvokkuuden huomiointina, oikeutena hyvään ja maksuttomaan opetukseen ja oppilashuoltoon. Opetuksen tulee olla sitoutumatonta, kaikille oppilaille esteettömästi saatavilla ja oppilaiden tulee saada riittävää tukea koulunkäyntiinsä. Perusopetus tukee oppilaan kasvua muun muassa oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan sekä eettiseen pohdintaan, toisen asemaan asettumista ja muiden arvostukseen. ”Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle.” Se edistää hyvinvointia, demokratiaa ja osallisuutta niin lähiyhteisössä, kuin koko yhteiskunnassa sekä globaalisti. Perusopetuksen arvoperustana on edistää tasa-arvoa kaikilla osa-alueilla: taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolista tasa-arvoa. Opetussuunnitelmassa korostetaan oppilaiden ja kouluyhteisön osallisuutta ja kuulluksi tulemista, sen mukaan oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua opetuksen suunnitteluun, sekä yhdessä tekemistä. Kun oppilas kokee tulleensa kuulluksi ja osalliseksi koulutyössä, vahvistaa se myös yhteisöllisyyden tunnetta. Yhteistyö kotien, koulun sisällä ja muiden koulujen kanssa sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. ”Opetus edistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen.” Opetussuunnitelman mukaan oppilaita tulee kannustaa huolehtimaan itsestä ja toisista sekä ohjata ymmärtämään, että toiminnallaan vaikuttaa omaan ja ympäristön hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä, ilman kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää. Opetuksessa korostetaan oppilaiden ajattelua, jolloin he arvioivat ehdotuksiaan yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisen kohtelun sekä kestävän elämäntavan näkökulmasta. Koulutyö tukee myös oppilaita kasvamaan aktiivisiksi kansalaisiksi, jota toteutetaan osallisuutta edistävän, ihmisoikeuksia toteuttavan ja demokraattisen toimintakulttuurin kautta. Kouluyhteisössä, jokaisen osallisuutta tuettaessa huomioidaan hänen ikänsä ja kehitystasonsa. Oppilaat oppivat tuntemaan myös omat oikeutensa niin, että se tukee kestävyyttä ja vahvistaa myös tietoisuutta vastuistaan yhteisössä. Lähde: Opetushallitus 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus. Sosiaalinen ulottuvuus kouluyhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta Kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden kaikki osa-alueet ovat hyvin tärkeitä oppilaiden, kouluyhteisön, lähiympäristön sekä yhteiskunnan ja globaalin maailman tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä seikkoja. Sillä ilman hyväksyvää ilmapiiriä, hyvät sosiaaliset suhteet ja yhdessä tekeminen sekä ympäristön viihtyisyys ja turvallisuus tukevat niin oppimista, kuin hyvinvointia ja sitoutumistakin. Yhteisöllisyys ja hyvinvoinnin edistäminen sekä viihtyisän, turvallisen ja terveellisen ympäristön luominen luokassa ja kouluyhteisössä tukevat koulussa viihtymistä ja oppimista sekä sen kaikkien jäsenten hyvinvointia. Kouluyhteisössä ohjataan oppilaita ja koko henkilöstöä ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Tavoitteena on edistää yhteishenkeä ja viihtyisyyttä kouluyhteisössä ja sitä kautta lisätä suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa, ehkäistä kiusaamista ja syrjäytymistä sekä lisätä osallisuutta ja sitoutumista luokkaan, kouluyhteisöön ja lähiympäristöön.
1. TEHTÄVÄ RYHMÄN SÄÄNTÖJEN LUOMINEN
Mielellään toteutetaan heti lukuvuoden ensimmäisellä viikolla. Luokka-aste: 5. – 9. lk. Materiaalit: Oppilaiden kynät ja vihot, taulu tai dokumenttikamera, paperi (kopioidaan oppilaille) tai kartonki, kynä Kesto: 45 min Opetusmenetelmä: Kumuloituva ryhmä Tavoite: Vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja ryhmähenkeä sekä sitoutumista ryhmään. Yhteisten tavoitteiden ja pelisääntöjen luominen ja niihin sitoutuminen. Edistää ryhmään tutustumista, turvallisuuden tunnetta ja viihtyvyyttä. Tunnin kulku: 1. Jokainen täyttää luokkahenkisuunnitelman itsenäisesti. Tässä vaiheessa ei vielä keskustella. Oppilaita voi johdatella kirjaamaan ylös asioita, jotka vaikuttavat luokkahenkeen ja koulussa viihtymiseen. (10 min) Luokkahenkisuunnitelma: Mieti neljä asiaa, jotka tahdot luokassanne olevan: - Tahdon, että... Mieti neljä asiaa, joita et missään tapauksessa tahdo luokassanne olevan: - En missään tapauksessa tahdo, että luokassamme... Nämä alut voi opettaja kirjoittaa näkyville 2. Jaetaan oppilaat työskentelypareihin (ei parhaita kavereita pareiksi). (10 min) Oppilaat valitsevat molempien lomakkeista kolme tärkeintä asiaa - tahdomme, että luokassamme…(kolme asiaa) - emme missään tapauksessa tahdo, että luokassamme …(kolme asiaa) 3. Yhdistetään parit neljän hengen pienryhmiksi. Pienryhmät tekevät saman, kun edellä, eli taas pyritään löytämään tärkeimmät asiat. (10 min) 4. Kootaan kaikkien ehdotukset taululle. Pyritään löytämään kolme koko luokan mielestä tärkeintä asiaa, niin että saadaan aikaiseksi koko luokan yhteinen sopimus. Asiat voidaan kirjata ensin paperille, josta otetaan myöhemmin kopiot kaikille tai tehdään posteri luokan seinälle. Oppilaat ja opettaja allekirjoittavat sopimuksen. (15 min) Lähde: MAST 2018. Ryhmäyttämisopas. http://www.mastohjaus.fi/pdf/Ryhmayttamisopas.pdf [luettu ja muokattu 27.1.2018] 2. TEHTÄVÄ TUNNISTA VIHAPUHE Luokka-aste: 6. – 9. lk. Materiaalit: Vihapuhe esimerkkitarinat opettajalla, taulu tai paperi ja dokumenttikamera Kesto: 20 min Opetusmenetelmä: Tapauskeskeinen ryhmätyöskentely Tavoite: Tutustua, lisätä tietoa ja tunnistaa vihapuhetta. Lisätä suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa. Tunnin kulku: 1.Kysytään oppilailta mitä heille tulee mieleen vihapuheesta ja korostetaan, että oikeita vastauksia ei ole. Yksi tai kaksi sanaa riittää, jotka voidaan kirjoittaa ylös. 2. Opettaja tiivistää vastaukset ja kertoo lyhyesti mitä vihapuhe on. 3.Oppilaat jakautuvat kolmen ryhmiin ja opettaja lukee keksittyjä vihapuhetarinoita. Jokaisen tarinan jälkeen oppilaat ryhmässä keskustelevat onko tarinassa vihapuhetta ja mistä sen tunnistaa. Tärkeää on, että syntyy keskustelua ja pohdintaa, ryhmässä ei tarvitse saada yksimielisyyttä asiasta. 4.Opettaja kirjaa ylös vihapuheen tunnusmerkkejä, joista lopuksi keskustellaan lyhyesti mitä vihapuhe on ja mistä sen tunnistaa. Taustatietoa: Vihapuhe ei ole sama asia kuin vihainen puhe, riita tai kritiikki. Se uhkaa demokratiaa ja sananvapautta. Vihapuhe vaikuttaa sen kohteena olevan ihmisen turvallisuuden tunteeseen, henkiseen terveyteen, viranomaisluottamukseen ja saa sen kohteena olevan välttelevän tietyissä paikoissa liikkumista. Suomessa se kohdistuu usein naisiin ja maahanmuuttajiin. Kiusaaminen ja vihapuhe ovat samankaltaisia, eikä niitä aina voi erottaa toisistaan. Kiusaaminen usein tapahtuu ryhmässä ja vihapuhe puolestaan on anonyymiä ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvää. Vihapuheen tunnusmerkkejä ovat: - solvaava, loukkaava ja halventava viestintä, joka voi ilmetä median välityksellä tai kasvokkain, mutta voi olla myös väkivaltaisia tekoja - se rajoittaa ihmisen oikeutta tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään - kohdistuu usein ihmiseen jonkin ryhmän edustajana: etnisen taustan, sukupuoli-identiteetin, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, äidinkielen, maailmankatsomuksen, vamman, ulkonäön tai muun ominaisuuden perusteella. - pyrkii antamaan samankaltaisen ja alentavan kuvan ihmisestä - tekijät ovat usein anonyymejä eli tuntemattomia - aiheuttaa pelkoa, uhkaa ihmisarvoa ja -oikeuksia Vihapuhe esimerkkitarinat opettajalle
Lähde:
Kuuluvainen, S. 2017. Plan Vihapuheesta dialogiin – koulutusmateriaali vihapuheen vastaisille oppitunneille. Plan International Suomi. http://www.globaalikoulu.net/wp-content/uploads/2017/09/Plan_Vihapuhe_koulutusmateriaali_34s.pdf [luettu ja muokattu 27.1.2018]
3. TEHTÄVÄ VUOTUISJUHLIEN HUOMIOIMINEN
Luokka-aste: Soveltuu kaiken ikäisille
Huomioidaan opetuksessa vuotuisjuhlat ja teemat
Tavoite: Oppilaat tutustuvat vuotuisjuhliin ja samalla vahvistetaan yhteisöllisyyttä sekä osallisuutta.
Vuotuisjuhlien huomioiminen voi tapahtua luokan kesken tai koko koulun yhteisenä projektina. Juhlia ja tapahtumia järjestäessä yhteisöllisyys ja osallisuus korostuvat. Tapahtumat luovat vaihtelua ja hyvinvointia tavanomaiseen opetukseen.
4. TEHTÄVÄ LANKAKERÄLEIKKI +huovutettu seinävaate/huivi
Luokka-aste: 5. - 7. lk
Materiaalit: Huopuvaa villalankaa, puuvilla lakana 2kpl, saippuaa sisältävää pesuainetta, pyykinpesukone, sidontalankaa
Kesto: 20min + huovuttaminen koneessa ja kuivatus
Tavoite: Yhteisöllisyyden vahvistaminen, kannustaminen positiiviseen palautteeseen. Leikkiä voidaan käyttää tutustumiseenkin, jolloin voidaan kertoa itsestä asioita.
1. Oppilaat asettuvat rinkiin lattialle istuen. Lankakerä annetaan yhdelle oppilaista, joka aloittaa positiivisen palautteen antamisen. Aloittaja ottaa langan päästä kiinni ja heittää jollekkin kanssa leikkijälle kerän ja samalla sanoo hänestä positiivisen asian. Lankakerän saanut ottaa langasta kiinni ja heittää seuraavalle kerän sekä sanoo hänestä positiivisen asian. Leikkiä jatketaan niin kauan, että keskelle piiriä on muodostunut tiheä verkko langasta.
2. Piirin keskelle muodostunut verkko lasketaan lakanan päälle. Verkon päälle asetellaan toinen lakana. Lakanoiden ja verkon muodostama levy rullataan keräksi. Rulla sidotaan langalla kiinni useammasta kohdasta, jotta kerä ei pääse aukeamaan pesukoneessa.
3. Kerä asetellaan pesukoneen rumpuun ja koneeseen annostellaan saippuaa sisältävää pesuainetta. Pesuohjelmaksi valitaan pitkä 40-60*C asteen pesuohjelma. Pesuohjelman päätyttyä kerä aukaistaan ja tarvittaessa voidaan huovuttaa käsin saippuavedessä loppuun. Huopunut verkko kuovatetaan. Kuivanutta verkkoa voidaan käyttää seinävaatteena, mattona tai huivina luokassa.
Turvallisen koulun luomisella on tarkoitus tukea kasvatuksellista toimintaa koulussa. Lapsista pidetään yhdessä huolta kouluissa. Turvallisuuden luomisen perustana koulussa huolenpidon lisäksi ovat oikeudenmukaisuus, kaikkien yhteisön jäsenten kuuleminen ja osallistumismahdollisuuksien tukeminen. Perusopetuslaissakin sanotaan, että kaikilla oppilailla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Lisäksi laissa tulee esille, että koululla tulee olla järjestyssäännöt, joilla edistetään muun muassa kouluyhteisön sisäistä järjestystä, opiskelua sekä kouluyhteisön viihtyisyyttä ja turvallisuutta.
Koulussa opetetaan aihekokonaisuuksia, joihin sisältyy kestävä kehitys ja sieltä sosiaalinen kestävyys, joka voidaan nähdä keskeisenä turvallisen, viihtyisän ja terveellisen ympäristön luomisessa luokassa ja kouluyhteisössä.
Lapset viettävät paljon aikaa kouluympäristössä kouluaikana ja vapaa-ajalla, joten on erittäin tärkeää, että ympäristö on turvallinen ja viihtyisä. Ympäristöstä saadaan lasten näköinen, kun heidät huomioidaan suunnittelussa ja he pääsevät vaikuttamaan toteutuksessa. Itse suunnitellussa tai toteuttetussa ympäristössä kiusataan ja sotketaan vähemmän.
Koulu ja luokka voivat kartoittaa oman tilanteensa turvallisuuden osalta Kierrätyskeskuksen sivustolta löytyvän lomakkeen avulla: https://www.kierratyskeskus.fi/files/5073/koulu_turvallisuus_FILL.pdf
Lähteet:
Opetushallitus. www.oph.fi/download/122201_turvallinen_koulupäivä.pdf
1. TEHTÄVÄ LÄHIYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS JA VIIHTYISYYS Luokka-aste: 5. – 7. lk. Materiaalit: Oppilaiden kamerapuhelimet tai koulun IPadit, ainekirjoitusvihko ja kynä tai tietokone Etukäteisvalmistelut: Valokuvaaminen ennen oppituntia Kesto: 45 min Opetusmenetelmä: Tapauskeskeinen oppiminen Tavoite: Tutustua lähiympäristöön ja pohtia sen merkitystä itselle sekä omia vaikuttamismahdollisuuksia. Tunnin kulku: 1.Oppilaat käyvät ottamassa koulun lähiympäristössä valokuvia mielipaikoistaan ja heille epämieluisista paikoista. Valokuvauksen voi antaa myös oppilaille kotitehtäväksi. 2.Oppitunnilla oppilaat kirjoittavat paikkoja käsittelevän aineen. Aineessa he voivat kuvat paikkoja ja niiden merkitystä itselle. 3.Lisäksi oppilaat voivat kirjoittaa miten he itse voisivat vaikuttaa esim. kirjoittamalla mielipidekirjoituksen lehteen, jotta epämieluisista paikoista saataisiin miellyttäviä ja turvallisia paikkoja. 2. TEHTÄVÄ OPPILAIDEN OLOHUONEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN Luokka-aste: 5-7lk. (voidaan toteuttaa myös pienemmillä ja isommilla oppilailla) Materiaalit: huonekaluja, tekstiilejä, oppilaiden taideteoksia jne. paperia, kyniä Kesto:2x45min. Opetusmenetelmä: Ryhmätyöskentely Tavoitteet: Tavoitteena on osallistaa oppilaita luomaan viihtyisä ja sosiaalista vuorovaikutusta vahvistava oleskelutila yhteisöllisesti. Yhteisöllisyyden vahvistaminen. Vaikuttaminen omaan ja toisten viihtyvyyteen. 1. Oppilaat laativat suunnitelman valitsemaansa tilaan oppilaiden olohuoneen. Tarkoituksena on luoda kaikille avoin viihtyisä oleskelu/opiskelutila. 2. Suunnitelma toteutetaan käytännössä. 3. TEHTÄVÄ KOKO KOULUN YHTEINEN "SIIVOUSHETKI" Luokka-aste: 1-9 lk. , lukio Materiaalit: Roskapusseja, haravat, lakaisuharja, roska-astioita Kesto:2x45min Tavoitteet: Yhteisen toiminnan tukeminen. Yhteisvastuullinen toiminta. Koko koulun yhteiseen siivoushetkeen osallistuvat oppilaat, opettajat, ohjaajat ja muu henkilökunta. Siivouksen kohteet ovat esim. koulurakennuksen yhteiset tilat ja kouluympäristö ulkona. Opettaja tai muu henkilö jakaa osallistujat ryhmiin ja määrittelee jokaiselle vastuualueen hoidettavakseen. Siivouksessa kiinnitetään huomio viihtyvyyteen ja esteettisyyteen koulualueella. Sisätiloissa poistettaan mm. lojuvat tavarat ja repsottavat julisteet. Kierrätyspisteitä roskille ja löytötavaroille lisätään tarvittaessa, jotta yleistä siisteyttä olisi mahdollisuus ylläpitää kaikilla. Siivouksen aikana kiinnitetään huomiota erityisesti lajitteluun ja kaikkien yhteiseen vastuun kantamiseen. Ohjeistus opettajan tai siivousryhmän aikuisella jäsenellä.
Sosiaalinen kestävä kehitys vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 sosiaalinen kestävä kehitys kulkee läpi koko opetussuunnitelman ja on koko perusopetuksen perusta. Perusopetuksen tehtävänä on oppilaiden yleissivistys ja hyvinvointi sekä tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutuminen: ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Sosiaalinen kestävä kehitys ilmenee perusopetuksen arvoperustassa oppilaan ainutlaatuisuuden, yksilöllisyyden ja arvokkuuden huomiointina, oikeutena hyvään ja maksuttomaan opetukseen ja oppilashuoltoon. Opetuksen tulee olla sitoutumatonta, kaikille oppilaille esteettömästi saatavilla ja oppilaiden tulee saada riittävää tukea koulunkäyntiinsä. Perusopetus tukee oppilaan kasvua muun muassa oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan sekä eettiseen pohdintaan, toisen asemaan asettumista ja muiden arvostukseen. ”Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle.” Se edistää hyvinvointia, demokratiaa ja osallisuutta niin lähiyhteisössä, kuin koko yhteiskunnassa sekä globaalisti. Perusopetuksen arvoperustana on edistää tasa-arvoa kaikilla osa-alueilla: taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolista tasa-arvoa. Opetussuunnitelmassa korostetaan oppilaiden ja kouluyhteisön osallisuutta ja kuulluksi tulemista, sen mukaan oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua opetuksen suunnitteluun, sekä yhdessä tekemistä. Kun oppilas kokee tulleensa kuulluksi ja osalliseksi koulutyössä, vahvistaa se myös yhteisöllisyyden tunnetta. Yhteistyö kotien, koulun sisällä ja muiden koulujen kanssa sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. ”Opetus edistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen.” Opetussuunnitelman mukaan oppilaita tulee kannustaa huolehtimaan itsestä ja toisista sekä ohjata ymmärtämään, että toiminnallaan vaikuttaa omaan ja ympäristön hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä, ilman kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää. Opetuksessa korostetaan oppilaiden ajattelua, jolloin he arvioivat ehdotuksiaan yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja oikeudenmukaisen kohtelun sekä kestävän elämäntavan näkökulmasta. Koulutyö tukee myös oppilaita kasvamaan aktiivisiksi kansalaisiksi, jota toteutetaan osallisuutta edistävän, ihmisoikeuksia toteuttavan ja demokraattisen toimintakulttuurin kautta. Kouluyhteisössä, jokaisen osallisuutta tuettaessa huomioidaan hänen ikänsä ja kehitystasonsa. Oppilaat oppivat tuntemaan myös omat oikeutensa niin, että se tukee kestävyyttä ja vahvistaa myös tietoisuutta vastuistaan yhteisössä. Lähde: Opetushallitus 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus. Sosiaalinen ulottuvuus kouluyhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta Kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden kaikki osa-alueet ovat hyvin tärkeitä oppilaiden, kouluyhteisön, lähiympäristön sekä yhteiskunnan ja globaalin maailman tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä seikkoja. Sillä ilman hyväksyvää ilmapiiriä, hyvät sosiaaliset suhteet ja yhdessä tekeminen sekä ympäristön viihtyisyys ja turvallisuus tukevat niin oppimista, kuin hyvinvointia ja sitoutumistakin. Yhteisöllisyys ja hyvinvoinnin edistäminen sekä viihtyisän, turvallisen ja terveellisen ympäristön luominen luokassa ja kouluyhteisössä tukevat koulussa viihtymistä ja oppimista sekä sen kaikkien jäsenten hyvinvointia. Kouluyhteisössä ohjataan oppilaita ja koko henkilöstöä ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Tavoitteena on edistää yhteishenkeä ja viihtyisyyttä kouluyhteisössä ja sitä kautta lisätä suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa, ehkäistä kiusaamista ja syrjäytymistä sekä lisätä osallisuutta ja sitoutumista luokkaan, kouluyhteisöön ja lähiympäristöön.
SISÄLTÖALUE 1. YHTEISÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN LUOKASSA JA KOULUYHTEISÖSSÄ
Oppimisen ohella koulun tehtävänä on tukea oppilaiden
hyvinvointia. Koulun tavoitteena on luoda ja tukea myös kestävää hyvinvointia
turvallisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa kannetaan vastuuta toista
ihmisitä ja ympäristöstä. Yhteisöllisyys lisää koulun jäsenten sosiaalisia
suhteita. Se vaatii jäsenten keskinäistä luottamusta, kommunikointia
vuorovaikutusta ja osallistumista. On tärkeää, että kaikki jäsenet kokevat
kuuluvansa yhteisöön, tuntevat itsensä tarpeelliseksi, hyväksytyksi ja
arvokkaaksi. Kouluhyvinvointi koostuu fyysistä puitteista ja ryhmäkoosta,
koulun sosiaalista suhteista, kuten toimintakulttuurista, ilmapiiristä ja
vuorovaikutussuhteista, mahdollisuudesta itsensä toteuttamiseen ja arvostukseen
sekä terveyteen ja fyysiseen jaksamiseen.
Yhteisöllisyys
ja hyvinvoinnin edistäminen luokassa ja kouluyhteisössä tukevat oppilaiden
hyvinvointia ja viihtymistä sekä voivat jopa ehkäistä traagisia tapahtumia
koulussa. Koulun ja yhteisöllinen toimintakulttuuri, toimiva vuorovaikutus ja
oppilaiden osallisuus ovat yhteydessä sekä oppilaiden opiskelutaitoihin,
koulu-uupumukseen että sosiaalisiin taitoihin. Sosiaaliset suhteet, niin
kavereiden, kuin opettajienkin kanssa sekä mahdollisuus itsensä toteuttamiseen
ja vaikuttamiseen liittyvät kouluyhteisön kaikkien osallisten hyvinvointiin.
Näiden lisäksi oppimisilmapiiriin vaikuttavat myös työrauha, koulun johtaminen,
joustavuus, kiusaaminen, opettaja - oppilassuhde sekä palaute ja
kannustus. Myönteiset koulukokemukset voivat edistää merkittävästi jopa oppilaiden
hyvinvointia, jos kodin tuki jää vähäiseksi. Huono koulun työilmapiiri ja
luokkahenki ovat yhteydessä esimerkiksi oppilaiden käytös- ja tunne-elämän
ongelmiin. Joten on tärkeää vahvistaa ja tukea monin eritavoin yhteisöllisyyttä
ja hyvinvointi luokassa ja kouluyhteisössä.
Koulu ja luokka voivat kartoittaa oman tilanteensa oppilaiden osallisuuden ja vuorovaikutuksen osalta Kierrätyskeskuksen sivustolta löytyvän lomakkeen avulla: https://www.kierratyskeskus.fi/files/5075/koulu_yhteisollisyys_FILL.pdf
Koulu ja luokka voivat kartoittaa oman tilanteensa oppilaiden osallisuuden ja vuorovaikutuksen osalta Kierrätyskeskuksen sivustolta löytyvän lomakkeen avulla: https://www.kierratyskeskus.fi/files/5075/koulu_yhteisollisyys_FILL.pdf
Lähteet:
Edu.fi
2013.
http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/teemat/osallisuus_ja_oppilaskuntatoiminta/yleissivistava_koulutus/teemat/osallisuus_ja_oppilaskuntatoiminta/osallisuus/yhteisollisyys
[17.6.2013]
Rimpelä, M., Fröjd, S. & Peltonen,
H. 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen perusopetuksessa
2009. Koulutuksen seurantaraportit 2010:1
Roine, M., Puusniekka, R., Luopa, P. Kinnunen, T. & Jokela, J. 2011. Kaikki mukaan! Yhteisöllisyys. Helsingin peruskoulujen voimavaraksi. Helsinki: Helsingin kaupunki ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
1. TEHTÄVÄ RYHMÄN SÄÄNTÖJEN LUOMINEN
Mielellään toteutetaan heti lukuvuoden ensimmäisellä viikolla. Luokka-aste: 5. – 9. lk. Materiaalit: Oppilaiden kynät ja vihot, taulu tai dokumenttikamera, paperi (kopioidaan oppilaille) tai kartonki, kynä Kesto: 45 min Opetusmenetelmä: Kumuloituva ryhmä Tavoite: Vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja ryhmähenkeä sekä sitoutumista ryhmään. Yhteisten tavoitteiden ja pelisääntöjen luominen ja niihin sitoutuminen. Edistää ryhmään tutustumista, turvallisuuden tunnetta ja viihtyvyyttä. Tunnin kulku: 1. Jokainen täyttää luokkahenkisuunnitelman itsenäisesti. Tässä vaiheessa ei vielä keskustella. Oppilaita voi johdatella kirjaamaan ylös asioita, jotka vaikuttavat luokkahenkeen ja koulussa viihtymiseen. (10 min) Luokkahenkisuunnitelma: Mieti neljä asiaa, jotka tahdot luokassanne olevan: - Tahdon, että... Mieti neljä asiaa, joita et missään tapauksessa tahdo luokassanne olevan: - En missään tapauksessa tahdo, että luokassamme... Nämä alut voi opettaja kirjoittaa näkyville 2. Jaetaan oppilaat työskentelypareihin (ei parhaita kavereita pareiksi). (10 min) Oppilaat valitsevat molempien lomakkeista kolme tärkeintä asiaa - tahdomme, että luokassamme…(kolme asiaa) - emme missään tapauksessa tahdo, että luokassamme …(kolme asiaa) 3. Yhdistetään parit neljän hengen pienryhmiksi. Pienryhmät tekevät saman, kun edellä, eli taas pyritään löytämään tärkeimmät asiat. (10 min) 4. Kootaan kaikkien ehdotukset taululle. Pyritään löytämään kolme koko luokan mielestä tärkeintä asiaa, niin että saadaan aikaiseksi koko luokan yhteinen sopimus. Asiat voidaan kirjata ensin paperille, josta otetaan myöhemmin kopiot kaikille tai tehdään posteri luokan seinälle. Oppilaat ja opettaja allekirjoittavat sopimuksen. (15 min) Lähde: MAST 2018. Ryhmäyttämisopas. http://www.mastohjaus.fi/pdf/Ryhmayttamisopas.pdf [luettu ja muokattu 27.1.2018] 2. TEHTÄVÄ TUNNISTA VIHAPUHE Luokka-aste: 6. – 9. lk. Materiaalit: Vihapuhe esimerkkitarinat opettajalla, taulu tai paperi ja dokumenttikamera Kesto: 20 min Opetusmenetelmä: Tapauskeskeinen ryhmätyöskentely Tavoite: Tutustua, lisätä tietoa ja tunnistaa vihapuhetta. Lisätä suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa. Tunnin kulku: 1.Kysytään oppilailta mitä heille tulee mieleen vihapuheesta ja korostetaan, että oikeita vastauksia ei ole. Yksi tai kaksi sanaa riittää, jotka voidaan kirjoittaa ylös. 2. Opettaja tiivistää vastaukset ja kertoo lyhyesti mitä vihapuhe on. 3.Oppilaat jakautuvat kolmen ryhmiin ja opettaja lukee keksittyjä vihapuhetarinoita. Jokaisen tarinan jälkeen oppilaat ryhmässä keskustelevat onko tarinassa vihapuhetta ja mistä sen tunnistaa. Tärkeää on, että syntyy keskustelua ja pohdintaa, ryhmässä ei tarvitse saada yksimielisyyttä asiasta. 4.Opettaja kirjaa ylös vihapuheen tunnusmerkkejä, joista lopuksi keskustellaan lyhyesti mitä vihapuhe on ja mistä sen tunnistaa. Taustatietoa: Vihapuhe ei ole sama asia kuin vihainen puhe, riita tai kritiikki. Se uhkaa demokratiaa ja sananvapautta. Vihapuhe vaikuttaa sen kohteena olevan ihmisen turvallisuuden tunteeseen, henkiseen terveyteen, viranomaisluottamukseen ja saa sen kohteena olevan välttelevän tietyissä paikoissa liikkumista. Suomessa se kohdistuu usein naisiin ja maahanmuuttajiin. Kiusaaminen ja vihapuhe ovat samankaltaisia, eikä niitä aina voi erottaa toisistaan. Kiusaaminen usein tapahtuu ryhmässä ja vihapuhe puolestaan on anonyymiä ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvää. Vihapuheen tunnusmerkkejä ovat: - solvaava, loukkaava ja halventava viestintä, joka voi ilmetä median välityksellä tai kasvokkain, mutta voi olla myös väkivaltaisia tekoja - se rajoittaa ihmisen oikeutta tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään - kohdistuu usein ihmiseen jonkin ryhmän edustajana: etnisen taustan, sukupuoli-identiteetin, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, äidinkielen, maailmankatsomuksen, vamman, ulkonäön tai muun ominaisuuden perusteella. - pyrkii antamaan samankaltaisen ja alentavan kuvan ihmisestä - tekijät ovat usein anonyymejä eli tuntemattomia - aiheuttaa pelkoa, uhkaa ihmisarvoa ja -oikeuksia Vihapuhe esimerkkitarinat opettajalle
Lähde:
Kuuluvainen, S. 2017. Plan Vihapuheesta dialogiin – koulutusmateriaali vihapuheen vastaisille oppitunneille. Plan International Suomi. http://www.globaalikoulu.net/wp-content/uploads/2017/09/Plan_Vihapuhe_koulutusmateriaali_34s.pdf [luettu ja muokattu 27.1.2018]
3. TEHTÄVÄ VUOTUISJUHLIEN HUOMIOIMINEN
Luokka-aste: Soveltuu kaiken ikäisille
Huomioidaan opetuksessa vuotuisjuhlat ja teemat
Tavoite: Oppilaat tutustuvat vuotuisjuhliin ja samalla vahvistetaan yhteisöllisyyttä sekä osallisuutta.
Vuotuisjuhlien huomioiminen voi tapahtua luokan kesken tai koko koulun yhteisenä projektina. Juhlia ja tapahtumia järjestäessä yhteisöllisyys ja osallisuus korostuvat. Tapahtumat luovat vaihtelua ja hyvinvointia tavanomaiseen opetukseen.
4. TEHTÄVÄ LANKAKERÄLEIKKI +huovutettu seinävaate/huivi
Luokka-aste: 5. - 7. lk
Materiaalit: Huopuvaa villalankaa, puuvilla lakana 2kpl, saippuaa sisältävää pesuainetta, pyykinpesukone, sidontalankaa
Kesto: 20min + huovuttaminen koneessa ja kuivatus
Tavoite: Yhteisöllisyyden vahvistaminen, kannustaminen positiiviseen palautteeseen. Leikkiä voidaan käyttää tutustumiseenkin, jolloin voidaan kertoa itsestä asioita.
1. Oppilaat asettuvat rinkiin lattialle istuen. Lankakerä annetaan yhdelle oppilaista, joka aloittaa positiivisen palautteen antamisen. Aloittaja ottaa langan päästä kiinni ja heittää jollekkin kanssa leikkijälle kerän ja samalla sanoo hänestä positiivisen asian. Lankakerän saanut ottaa langasta kiinni ja heittää seuraavalle kerän sekä sanoo hänestä positiivisen asian. Leikkiä jatketaan niin kauan, että keskelle piiriä on muodostunut tiheä verkko langasta.
2. Piirin keskelle muodostunut verkko lasketaan lakanan päälle. Verkon päälle asetellaan toinen lakana. Lakanoiden ja verkon muodostama levy rullataan keräksi. Rulla sidotaan langalla kiinni useammasta kohdasta, jotta kerä ei pääse aukeamaan pesukoneessa.
3. Kerä asetellaan pesukoneen rumpuun ja koneeseen annostellaan saippuaa sisältävää pesuainetta. Pesuohjelmaksi valitaan pitkä 40-60*C asteen pesuohjelma. Pesuohjelman päätyttyä kerä aukaistaan ja tarvittaessa voidaan huovuttaa käsin saippuavedessä loppuun. Huopunut verkko kuovatetaan. Kuivanutta verkkoa voidaan käyttää seinävaatteena, mattona tai huivina luokassa.
SISÄLTÖALUE 2. VIIHTYISÄN, TURVALLISEN JA TERVEELLISEN YMPÄRISTÖN LUOMINEN LUOKASSA JA KOULYHTEISÖSSÄ
Koulussa opetetaan aihekokonaisuuksia, joihin sisältyy kestävä kehitys ja sieltä sosiaalinen kestävyys, joka voidaan nähdä keskeisenä turvallisen, viihtyisän ja terveellisen ympäristön luomisessa luokassa ja kouluyhteisössä.
Lapset viettävät paljon aikaa kouluympäristössä kouluaikana ja vapaa-ajalla, joten on erittäin tärkeää, että ympäristö on turvallinen ja viihtyisä. Ympäristöstä saadaan lasten näköinen, kun heidät huomioidaan suunnittelussa ja he pääsevät vaikuttamaan toteutuksessa. Itse suunnitellussa tai toteuttetussa ympäristössä kiusataan ja sotketaan vähemmän.
Koulu ja luokka voivat kartoittaa oman tilanteensa turvallisuuden osalta Kierrätyskeskuksen sivustolta löytyvän lomakkeen avulla: https://www.kierratyskeskus.fi/files/5073/koulu_turvallisuus_FILL.pdf
Lähteet:
Opetushallitus. www.oph.fi/download/122201_turvallinen_koulupäivä.pdf
Opetusministeriö. 1999. Perusopetuslaki. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
1. TEHTÄVÄ LÄHIYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS JA VIIHTYISYYS Luokka-aste: 5. – 7. lk. Materiaalit: Oppilaiden kamerapuhelimet tai koulun IPadit, ainekirjoitusvihko ja kynä tai tietokone Etukäteisvalmistelut: Valokuvaaminen ennen oppituntia Kesto: 45 min Opetusmenetelmä: Tapauskeskeinen oppiminen Tavoite: Tutustua lähiympäristöön ja pohtia sen merkitystä itselle sekä omia vaikuttamismahdollisuuksia. Tunnin kulku: 1.Oppilaat käyvät ottamassa koulun lähiympäristössä valokuvia mielipaikoistaan ja heille epämieluisista paikoista. Valokuvauksen voi antaa myös oppilaille kotitehtäväksi. 2.Oppitunnilla oppilaat kirjoittavat paikkoja käsittelevän aineen. Aineessa he voivat kuvat paikkoja ja niiden merkitystä itselle. 3.Lisäksi oppilaat voivat kirjoittaa miten he itse voisivat vaikuttaa esim. kirjoittamalla mielipidekirjoituksen lehteen, jotta epämieluisista paikoista saataisiin miellyttäviä ja turvallisia paikkoja. 2. TEHTÄVÄ OPPILAIDEN OLOHUONEEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN Luokka-aste: 5-7lk. (voidaan toteuttaa myös pienemmillä ja isommilla oppilailla) Materiaalit: huonekaluja, tekstiilejä, oppilaiden taideteoksia jne. paperia, kyniä Kesto:2x45min. Opetusmenetelmä: Ryhmätyöskentely Tavoitteet: Tavoitteena on osallistaa oppilaita luomaan viihtyisä ja sosiaalista vuorovaikutusta vahvistava oleskelutila yhteisöllisesti. Yhteisöllisyyden vahvistaminen. Vaikuttaminen omaan ja toisten viihtyvyyteen. 1. Oppilaat laativat suunnitelman valitsemaansa tilaan oppilaiden olohuoneen. Tarkoituksena on luoda kaikille avoin viihtyisä oleskelu/opiskelutila. 2. Suunnitelma toteutetaan käytännössä. 3. TEHTÄVÄ KOKO KOULUN YHTEINEN "SIIVOUSHETKI" Luokka-aste: 1-9 lk. , lukio Materiaalit: Roskapusseja, haravat, lakaisuharja, roska-astioita Kesto:2x45min Tavoitteet: Yhteisen toiminnan tukeminen. Yhteisvastuullinen toiminta. Koko koulun yhteiseen siivoushetkeen osallistuvat oppilaat, opettajat, ohjaajat ja muu henkilökunta. Siivouksen kohteet ovat esim. koulurakennuksen yhteiset tilat ja kouluympäristö ulkona. Opettaja tai muu henkilö jakaa osallistujat ryhmiin ja määrittelee jokaiselle vastuualueen hoidettavakseen. Siivouksessa kiinnitetään huomio viihtyvyyteen ja esteettisyyteen koulualueella. Sisätiloissa poistettaan mm. lojuvat tavarat ja repsottavat julisteet. Kierrätyspisteitä roskille ja löytötavaroille lisätään tarvittaessa, jotta yleistä siisteyttä olisi mahdollisuus ylläpitää kaikilla. Siivouksen aikana kiinnitetään huomiota erityisesti lajitteluun ja kaikkien yhteiseen vastuun kantamiseen. Ohjeistus opettajan tai siivousryhmän aikuisella jäsenellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti