Oppimateriaalin testaaminen

Oppimateriaalin testaus koulukontekstissa oppilaiden kanssa

Lähdimme toteuttamaan oppimateriaalin testausta oppilaiden kanssa ottamalla yhteyttä erään Itä-Suomen koulun kuudennenluokan opettajaan. Opettajan toive oli, että huomioisimme testauksessa taloudellisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen ja liittäisimme tunnilla käydyt tehtävät ja toiminnot yrityskylätoimintaa, johon oppilaat olivat tutustuneet syksyn ja kevään aikana ja vierailleet lisäksi yrityskylässä edellisellä viikolla.   

Lähdimme suunnittelemaan testausta, tunnilla käsiteltäviä tehtäviä ja aiheita nämä näkökulmat huomioiden. Valitsimme tunnilla käsiteltäviksi aiheiksi yhteisen luokkahengen kasvattamisen, toisten arvostamisen sekä työskentely-ympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden edistämisen. Nämä aiheet olivat esillä myös yrityskylätoiminnassa, sillä yritys ei voi toimia ilman hyviä pelisääntöjä ja kaikkien yritysten jäsenten kunnioittamista ja työn arvostamista. Tavoitteenamme olikin tuoda tämä ajattelutapa myös koululuokkaan: Muodostamalla yhteiset pelisäännöt oppilaiden kesken, voidaan kasvattaa yhteisöllistä luokkahenkeä ja työskentely-ympäristön viihtyisyyttä ja toimivuutta niin, että oppilaiden työskentely (opiskelu) mahdollistuisi luokkahuoneessa parhaalla mahdollisella tavalla, työskentely olisi tehokasta ja mukavaa, kaikkien työtä ja mielipiteitä arvostetaan ja kaikki tuntisivat kuuluvansa luokkayhteisöön ja voivansa olla omia itsejään. Tavoitteenamme oli ohjata oppilaita ajattelemaan omaa toimintaansa ja sen vaikutusta osana luokan toimintaa ja yhteisöä sekä herätellä ajatuksia siitä, miten luokka yhdessä voisi edistää entisestään luokan ilmapiiriä ja toimintakulttuuria parempaan suuntaan. Näin luokan yhteiset pelisäännöt edistävät oppilaiden kouluhyvinvointia, joka oli tärkein teemamme koko oppimateriaalin taustalla.

Oppimateriaalin testaus tapahtui 12.2.2018. Oppimateriaalin testaukseen käytimme  yhden oppitunnin eli 45 minuuttia. Aloitimme oppitunnin tuomalla esille käsiteltävän aiheemme ja kuinka se linkittyy oppilaiden kouluhyvinvointiin, mitä on sosiaalinen kestävä kehitys tästä näkökulmasta ja miten tunnin aihe on ollut esillä jo yrityskylätoiminnassa. Oppitunnin aikana teimme oppilaiden kanssa kaksi tehtävää, josta ensimmäinen oli aktivointiosuus tunnin aiheeseen ja toinen osuus koostui luokan yhteisten pelisääntöjen luomisesta. 

1. Ensimmäisessä, orientoivassa tehtävässä luokkan eri osiin ripustettiin kolme lappua, joissa luki: "Samaa mieltä", "Eri mieltä" ja "En osaa sanoa". Tämän jälkeen esitimme oppilaille väittämiä:

1. Äreällä tuulella kiukuttelen kavereille ja opettajalle. 
2. Tervehdin aamulla opettajaa ja luokkakavereita. 
3. Muille työrauhan antaminen on minulle tärkeää. 
4. Jos huomaan, että luokkakaveri jää yksin, niin pyydän hänet mukaan ryhmätehtävään. 
5. Olen hyvällä tuulella ja hymyilen ja tämä tunne leviää koko luokkaan.

Oppilaiden tuli siirtyä oman mielipiteen ja kokemuksen perusteella hänen mielestään itselle oikean vastauksen luokse (ed. laput). Painotimme oppilaille, ettei tehtävässä ole "oikeaa" vastausta, vaan oppilas menee sen lapun kohdalle, joka parhaiten hänen itsensä mielestä kuvaa omaa toimintaa tai ajattelutapaa. Tehtävässä syntyikin hyvin variaatioita, eikä luokassa syntynyt kuin yksi tilanne, jossa kaikki oppilaat olisivat olleet saman lapun kohdalla. Keskustelimme lisäksi jokaisen väittämän ja siirtymän jälkeen oppilaiden kanssa siitä, miksi he valitsivat kyseisen vastauksen. Aina ei ole hyvällä tuulella ja välillä ei meinaa pysyä hiljaa, jos on tuttu ystävä niin voi pyytää mukaan, vieraanpaa voi olla vaikeampi pyytää (uskaltaako, miten tehdä aloite jne.). Keskutelimme myös siitä kuinka tilannetta voisi ehkä parantaa - voisinko esimerkiksi jos minulla on huono päivä, välttää eri keinoin kavereille tai opettajalle kiukustumista. "En osaa sanoa" -lappu toimi usein myös vastauksena, jossa oppilas oli kahdenvaiheilla vastauksensa suhteen - joskus joo, joskus ei.. Mutta näistäkin pyrimme herättelemään keskustelua - milloin ja milloin ei ja miksi? Jälkikäteen arvioituna orientoiva tehtävä ohjasi hyvin tunnin aiheeseen ja herätti myös paljon mielenkiintoista keskustelua, josta oli varmasti myös hyötyä tunnin seuraavassa tehtävässä.

2. Orientoimisosuuden jälkeen ohjeistimme oppilaille uuden tehtävän, jossa lopputuotoksena oli tarkoitus kumuloituvan ryhmän avulla tuottaa luokan yhteiset pelisäännöt. Oppilaiden tuli ensin miettiä yksin omassa mielessään, mitä tahtoo, että luokassamme olisi/ei tehtäisi/tehtäisiin/ei olisi .. sekä en tahdo, että olisi/ei olisi/tehtäisi/ei tehtäisi.. Oppilaat kirjoittivat yhteensä 3 asiaa pienemmille papereille nämä mieleensä tulevat asiat aloittaen aina: "Tahdon, että luokassamme.." tai "En tahdo, että luokassamme.." .

Kun oppilaat olivat kirjoittaneet omasta näkökulmastaan ja ajatuksistaan esille tulleet asiat paperille, siirrytiin seuraavaksi työskentelemään pareittain: Vierustoverin kanssa keskusteltiin omista ajatuksista, mitä oli laittanut paperille ja miksi sekä valittiin molempien papereiden pohjalta yhteisesti 4 tärkeintä asiaa, jotka heidän mielestään nousi tärkeimpinä esille. Oppilaiden lapuissa ja keskusteluissa nousi ajatuksia mm. kiusaamisesta, luokan ilmapiiristä, kaikkien huomioon ottamisesta, aktiivisemmasta osallistumisesta opetukseen, yhteisestä työskentelystä (esim. enemmän ryhmätöitä), melusta, työrauhasta ja työympäristön viihtyisyyteen liittyvistä asioista. 

Kun oli parit olivat valinneet mielestään tärkeimmiksi nousseet asiat, siirryttiin työskentelemään noin neljän hengen pöytäryhmiin. Pöytäryhmissä oppilaiden tehtävänä oli valita näistä pareittain valituista asioista 4 yhteisesti tärkeintä asiaa, jota kaikki ryhmän jäsenet kannattavat ja pitävät tärkeänä. Ryhmät kirjoittivat valitut asiat valkoiselle kartonkisuikaleelle - yhden lauseen/ajatuksen aina yhdelle kartonkisuikaleelle siististi ja niin, että teksti näkyisi mahdollisimman hyvin myös kauas. Kun ryhmät olivat kirjoittaneet tärkeimmät asiat, kiinnitettiin lauseet luokan liitutaululle. Työskentelyn aikana syntyi hyvin keskustelua siitä, mitkä olisivat ne kaikkien ryhmäläisten mielestä tärkeimmät asiat ja kannattivatko kaikki ryhmäläiset valittua asiaa - Oppilaita ohjattiinkin työskentelyn lomassa huomioimaan se, että valitut asiat edustavat kaikkien ryhmäläisten mielipidettä ja kaikkien tulee osallistua yhteisten sääntöjen laatimiseen yhtä aktiivisesti ja saada tuoda esille omat näkemyksensä ja mielipiteensä käsiteltävästä aiheesta. 

Kun ajatukset oli koottu yhteisesti luokan taululle, me ohjaajat siirsimme samaa näkökulmaa/aihetta käsittelevät laput allekain (esimerkiksi parempi luokkahenki tai luokan ilmapiiri tuli usein esille sekä kiusaamiseen ja toisten huomioonottamiseen liittyvät näkökulmat). Tämän jälkeen valitsimme luokasta yhden kirjurin ja yhden ääntenlaskijan, jotka tulivat taulun luokse tekemään tarvittavia merkintöjä. Äänestimme jokaisen lapun tai lappuryhmän kohdalla, kuinka monen oppilaan mielestä se on tärkeä sääntö. Oppilaalla oli käytössään 5 ääntä, jotka hänen tuli käyttää äänestyksen aikana. Kirjuri ja laskija tekivät äänestyksen perusteella merkinnät taululle. 

Kun säännöistä oli äänestetty, siirrettiin 5 eniten ääniä saaneet laput tai lappuryhmästä yksi lappu (parhaiten lappuryhmän yleistä näkemystä kuvaava) kahdelle isolle mustalle kartongille allekain taululle. Tämän jälkeen kirjoitettiin vielä pelisääntöjen perään lappu, jossa luki: "Sitoudumme näihin sääntöihin päi.vä.määrä paikka (missä koulu sijaitsee)", johon oppilaat kirjoittivat oman nimensä ja näin ollen allekirjoittivat luokan yhteiset pelisäännöt ja sitoutuvat täten myös noudattamaan niitä ja huomioimaan ne omassa toiminnassaan ja seuraamaan myös miten ne toteutuvat muilla käytännössä (ehkä myöskin sitä kautta myös muistuttamaan tarvittaessa). Lopuksi yhteiset pelisäännöt liimattiin vielä kiinni kartongille ja laitettiin esille luokan seinälle.

Yleinen arvioimme tunnin ja siellä käsitellyn sosiaalisen kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin aiheen toteutumisesta ja onnistumisesta on positiivinen. Oppilaat lähtivät hyvin mukaan yhteisiin keskusteluihin ja meidän heittämiin kysymyksiin, lisäksi sekä pareittain työskennellessä että pöytäryhmissä työskennellessä syntyi paljon porinaa aiheesta. Mielestämme kumuloituva ryhmä -työtapa toimi erittäin hyvin tehtävässä ja mahdollisti sen, että kaikkien oppilaiden ajatukset tulevat esille ja jokaisen mielipide huomioidaan ja sitä arvostetaan. Uskomme myös, että tunnin aihe, eli toisten arvostaminen, yhteisöllisyys sekä työskentely-ympäristön kehittäminen ja siten myös sosiaalinen kestävä kehitys, tulivat oppilaille tutuiksi ja konkreettisen tekemisen kautta sosiaalinen kestävä kehitys isompana käsiteenä konkretisoitui ja kytkeytyi oppilaiden omaan elämismaailmaan. Lisäksi tekemällä luokan yhteiset pelisäännöt näkyviksi, pystytään kiinnittämään erityistä huomiota omaan sekä muiden käyttäytymiseen ja seuraamaan sitä ja antamaan sekä positiivista että kehitettävää palautetta, jolla pidetään yllä luokkayhteisön ja ympäristön hyvinvointia joka päiväisessä arjessa. Yhtenä harmittavana puolena testauksesta jäi meille oikeastaan ainoastaan ajan nopea hupeneminen - tunti tuntui loppuvan hieman kesken ja mielestämme olisi ollut hyvä vielä sääntöjen allekirjoittamisen jälkeen keskustella näistä yhdessä kootuista säännöistä, mutta se jäi valitettavasti meidän osalta hieman vajaaksi tunnin loppumisen takia. Onneksi kuitenkin luokan oma opettaja tulee käsittelemään tehtävässä syntyneitä ajatuksia ja pelisääntöjä myös seuraavilla oppitunneilla.

Myös luokanopettaja oli tyytyväinen lopputulokseen ja erityisesti hän mainitsi tehtävän hyvänä puolena sen, että myös luokan hiljaisemmat saivat toivat mielipiteensä kuuluviin ja sellaiset, jotka haluavat olla hyvin aktiivisia tunneilla, saivat tuotua siitä näkökulmasta myös sitä auttavia ja helpottavia näkökulmia esille (esimerkiksi: viitataan enemmän ja ollaan aktiivisempia tunneilla). 

Oppimateriaalin testaus opettajille

Koska projektimme tavoitteena on erityisesti tehdä oppimateriaali opettajille heidän tuntiensa suunnittelun tueksi ja materiaalia kestävän kehityksen eri näkökulmien käsittelyyn oppilaiden kanssa, päätimme testata oppimateriaalia myös opettajilla. Lähetimme muutamalle sekä luokan- että aineenopettajille ympäri Suomen oppimateriaalimme linkin sekä kysymyksiä oppimateriaalistamme, johon toivoimme saavamme vastauksia - mielipiteitä ja ajatuksia materiaalin informatiivisuudesta, rakenteesta ja tehtävistä. Opettajat voivat halutessaan tutustua koko materiaaliimme tai osaan siitä. 

Opettajille esitetyt kysymykset

1. Missä määrin voisit kuvitella käyttäväsi opetusmateriaalin sisältöä osana omaa opetustasi?
2. Onko blogista helppoa löytää tarvitsemaasi tietoa?
3. Antoiko oppimateriaali (blogi) sinulle jotain uutta tietoa kestävästä kehityksestä?
• Onko blogi mielestäsi informatiivinen - löytyykö sieltä mielestäsi paljon oleellista tietoa, vai oliko kaikki jo entuudestaan tuttua tai muuten epäoleellista?
4. Mitä mieltä olet blogin tehtävistä valitsemasi sisältöalueen osalta? 
5. Mikä blogissa on parasta? 
6. Miten kehittäisit blogia?
7. Vapaa sana

Oppimateriaalin linkin ja kysymykset lähetimme kolmelle kotitalousopettajalle, kolmelle maantiedon ja biologian aineenopettajalle sekä opettajaryhmälle, johon kuului myös luokanopettajia. Vastausaikaa opettajilla oli helmikuussa 2018 vain viisi päivää, meidän kiireisen aikataulumme vuoksi. Opettajista vastasi kaksi kotitalousopettajaa, joista toinen opettaa myös alaluokilla, ja yksi biologia - maantiedon opettaja, joka opettaa elämänkatsomustietoa yläkoulussa.

1. Kotitalousopettajien mielestä blogin opetusmateriaali soveltuu hyvin heidän oppiaineeseensa ja he voisivat käyttää sitä opetuksessaan. Elämänkatsomustiedon opetukseen blogin oppimateriaalia opettaja voisi ajatella käyttävänsä. Maatiedon ja biologian kirjoissa opettajan mukaan materiaalit ovat melko hyviä, eikä opettaja koe tarvitsevansa blogin opetusmateriaalia niiden opetukseen.

2. Kaikien aineenopettajien mukaan blogista oli helppo löytää tietoa ja sen asettelu oli selkeä.

3. Molemmat kotitalousopettajat saivat blogista uutta tietoa kestävästä kehityksestä ja sen ulottovuuksista. Maatiedon ja biologian opettaja kertoi perehtyneensä kestävään kehitykseen paljon, eikä saanut blogista uutta tietoa. Kaikkien opettajien mukaan blogissa ollut tieto kestävästä kehityksestä oli oleellista ja selkeää sekä tieteellistä tietoa oli paljon.

4. Aineenopettajien mukaan tehtävät olivat mielenkiintoisia ja sovellettavissa kaikille luokka-asteille. Yhden opettajan mukaan soveltuvat paremmin alaluokille sekä teemapäivien suunniteluun ja toteutukseen. Yksi opettaja ajatteli tehtävien oleven melko työläitä.

5. Opettajat pitivät blogia selkeänä, joka antoi monipuolisesti tietoa kestävästä kehityksestä. Yksi opettaja lisää, että hyvää blogissa olivat valmiit suunnitelmat ja ohjeet.

6. Kahden opettajan mukaan blogissa oli hiukan liikaa tekstiä. Toinen heistä kaipasi esimerkiksi monivalintatehtäviä tekstiin, joilla voisi testata asian ymmärtämistä. Toinen kotitalousopettajista, joka opettaa myös alaluokilla, ehdotti blogiin lisää linkityksiä esimerkiksi oppiaineittain ja luokka-asteittain, joka helpottaisi blogin käyttöä.

7. Yksi opettaja kirjoitti lopuksi "Hienon työn olette tehneet."